Palasimme eilen kahden viikon Australian matkalta. Blogissa on matkan takia ollut hiljaista, koska alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta reissukuulumiset jäi jakamatta tien päältä. En ole Australian matkasta täällä myöskään hiiskunut sanaakaan. Reissun kanssa oli monenlaista mutkaa matkassa ja viimeiseen saakka jännättiin päästäänkö lähtemään olleenkaan. Sen vuoksi ei ollut fiilistä hehkutteluun.
Australian matkan suunnittelu ei mennyt kuin Strömsössä
Matkan suunnittelu alkoi epäsuotuisissa merkeissä, kun sähläsin lentovarausten kanssa ja varasin meille vahingossa yhden Australian sisäisen lennon väärään kaupunkiin. Argh, näinkin voi käydä! Onneksi huomasin virheen heti ja sain lennot peruttua ja rahat takaisin. Aika monta tuskaista tuntia piti ensin kärvistellä, koska oli sunnuntai ja ulkomailla sijaitseva asiakaspalvelu avautui vasta illalla. Uusien lentovarausten kanssa olin supertarkka ja pyysin miestäkin tarkistamaan, että päivät ja kaupungit ovat varmasti oikein.
Vuoden vaihteessa Australian metsäpalot synkistivät ajatuksia. Reissussa oli tarkoitus autoilla Sydneyn ympäristössä, mutta palojen takia oli vaikea suunnitella tarkempia reittejä. Matkamessuilla juttelin erään Australiaa hyvin tuntevan henkilön kanssa, joka lohdutti että suurin osa paloista on tapahtunut alueilla, joissa turistit eivät normaalisti liiku. Blue Mountainsin alueelle oli hänen mukaansa ihan mahdollista mennä. Sateet tavoittivat aikanaan myös Australian ja metsäpalot laantuivat jättäen kuitenkin jälkeensä aikamoista tuhoa sekä valtavan määrän kuolleita eläimiä.
Kun uutiset metsäpaloista laantuivat, ei vielä voinut huokaista helpotuksesta. Talvilomamatkoja haittaava kemianteollisuuden lakon uhka pyöri mustana pilvenä yläpuolella ja tilanteen kehittymistä seurasin silmä kovana. Lakko olisi pysäyttänyt muun muassa polttoainetoimitukset lentokentälle ja ajankohta olisi sattunut juuri meidän matkan lähtöpäiville. Lakko ei onneksi toteutunut, mutta uudeksi uhkaksi saapui päivän uutisvirtaan korona. Meillä oli välilaskut Hong Kongin kautta ja se aiheutti taas lisäjännitystä. Finnair lentää normaalisti kaksi kertaa päivässä Hong Kongiin ja he peruivat päivän toiset lennot. Meidän onneksemme ei niitä meidän varaamia.
Vielä viime metreillä oli epäonnea ilmassa, kun mies sairastui flunssaan juuri muutamaa päivää ennen lähtöä. Kuumeisena ei olisi ollut mitään asiaa lennolle varsinkaan näin koronan aikaan. Kuume laski onneksi lähtöpäivään mennessä ja mies saatiin matkustuskuntoon.
Nämä kaikki sattumukset aiheuttivat sen, että laitoin loput hotellivaraukset jäihin. Miksi varailla mitään, jos niitä joutuisi hetken päästä perumaan. Venytin varauksia lopulta niin pitkälle, että pari tuntia ennen kentälle lähtöä varailin hotelleja vielä hiki hatussa. Osan varauksista jätin suosiolla tekemättä ja niitä hoidettiin sitten paikan päällä. Näin jälkikäteen voi todeta, että suurimman osan varauksista olisi voinut tehdä vasta Australiassa. Hotelleissa ei näyttänyt täyttä olevan, koska kesälomakausi oli siellä lopuillaan.
Miten Australian matka eteni?
Alkuhankaluuksista huolimatta matka meni todella hyvin ja Australia oli juuri niin ihana kuin olin ajatellut sen olevan. Kirjoittelen tänne myöhemmin eri paikoista missä kävimme ja mitä teimme. Blogiin on luvassa siis paljon juttuja Australiasta lähiaikoina. Tässä kuitenkin lyhyesti matkan reitistä.
Ensimmäinen viikko: Sydney – Blue Mountains – Hunter Valley – Nelson Bay – Manly Beach – Sydney
Reissu alkoi Sydneystä, jossa vietimme pari päivää aikaeroon totutellen ja kaupunkia katsellen. Sydneyssä pärjäsi hyvin ilman autoa, koska moni kohde oli kävelymatkan päässä ja julkinen liikenne toimi.
Vuokra-auton olimme varanneet etukäteen Avisilta ja haimme sen heidän kaupunkikonttorista Star Casinolta. Saimme alle uudenkarhen Nissanin katumaasturin. Vasemman puoleinen liikenne jännitti etukäteen, mutta melko nopeasti siihen tottui. Ajoreittiä olimme hahmotelleet vain ohuesti. Blue Mountains ja Hunter Valleyn viinialue olivat ainoat kohteet, jotka olin etukäteen ympyröinyt kartasta. Loppureitti suunniteltiin tien päällä.
Blue Mountainsin kansallispuisto oli ensimmäinen kohteemme ja sinne ajoi Sydneysta alle kahdessa tunnissa. Kansallispuiston alueella oli tarjolla erilaisia patikkapolkuja. Koska aurinko porotti lähelle hellelukemia, kävelimme aluksi vain lyhyen polun, jonka päässä sai ihailla puiston tunnetuinta kohdetta ”Kolmea sisarta”. Ostimme liput myös Scenic Worldiin, jossa pääsi tutustumaan alueeseen paremmin ja kävelemään sademetsän varjossa, jossa ei ollut niin pakahduttavan kuuma.
Koska Australia on tunnettu viinimaa, halusin nähdä matkan aikana sen vehreitä viinitiloja. Sydneyn lähellä oleva Hunter Valleyn viinialue tarjosi siihen hyvän mahdollisuuden. Blue Mountaisilta matka taittui nopeasti ja lounasaikaan olimme jo keskellä kumpuilevia maisemia. Se mikä meidät yllätti oli turistien vähyys alueella. Siellä oli todella hiljaista. Toki kesäkausi oli loppumaisillaan, mutta lounasravintolassa saimme kuulla, että koko viime vuosi on ollut samanlaista. Tämä johtuu osittain koko Australiaa ravistelevasta kehnosta taloustilanteesta. Metsäpalot ja korona eivät myöskään auta asiaa, koska moni turisti on jättänyt niiden takia tulematta.
Hunter Valleyn jälkeen meillä ei ollut tarkempia suunnitelmia minne menisimme. Katselimme illalla karttaa ja päädyimme lopulta rannikolla olevaan pieneen kylään nimeltä Nelson Bay. Se osoittautui hyväksi valinnaksi ja siellä riitti mukavasti tekemistä päiväksi. Majoituimme viehättävässä hotelli Nelsonissa, jonka respan täti oli hurmaava.
Nelson Bay´sta ajelimme takaisin Sydneyyn ja yövyimme Manly Beachilla. Sieltä oli lyhyt matka ajaa seuraavana aamuna Star Casinolle palauttamaan autoa. Olin halunnut käydä Manlylla muutenkin, niin tämä tarjosi siihen hyvän tilaisuuden.
Toinen viikko: Cairns – Port Douglas – Cairns – Risteily Valliriutalle – Cairns
Australian matkan toisen viikon vietimme maan koillisosassa, Queenslandin osavaltiossa. Lensimme sunnuntaiaamuna Cairnsiin ja vuokrasimme auton lentokentältä. Emme olleet tehneet varausta etukäteen, vaan marssimme lentokentällä Avisin tiskille. Saimme tällä kertaa alle Toyota Corollan.
Ajelimme kaunista rannikkoa myötäilevää maisemareittiä noin tunnin ajomatkan päässä olevaan Port Douglasiin. Sielläkin alkoi kesäsesongin päättyminen näkyä, koska kylä oli päivällä uneliaan hiljainen. Port Douglasin tunnetuin nähtävyys on Four Mile Beach, jossa ei valitettavasti pääse uimisesta kunnolla nauttimaan meduusojen vuoksi. Rantaveteen on viritetty turvaverkko, jonka sisässä periaatteessa voi uida. Pienimmät ja myrkyllisimmät kuutiomeduusat pääsevät kuitenkin turvaverkon sisälle, joten täysin turvassa niiden pistoilta ei sielläkään ole. Rannalla olevassa kyltissä kerrottiin, että edellisenä päivänä verkon sisältä oli löydetty jälleen myrkyllinen kuutiomeduusa. Uimareita kehoitettiin suojatumaan ”stinger puvulla”.
Port Douglasista palasimme seuraavana päivänä Cairnsiin ja palautimme auton, koska sille ei ollut enää käyttöä. Tiistaiaamuna kello herätti aikaisin Valliriutta risteilylle, jonne lähdimme Coral Sea Dreaming -purjeveneellä. Nelihenkisen miehistön lisäksi meitä oli 10 hengen innokas ryhmä valmiina sukeltamaan ja snorklaamaan Isolla Valliriutalla. Vedenalainen maailma oli todella värikkään kaunis ja vesi oli niin kirkasta, että veneen reunaltakin saattoi katsella kalojen uiskentelua. Illan hämärtyessä oli ihan parasta katsella tähtitaivasta. Veneen ympärille tuli illalla isoja kaloja uimaan ja joukossa oli myös pieni hai.
Veneen makuutilat olivat aika ahtaat. Vaikka olen tottunut nukkumaan veneessä, ei uni meinannut tulla silmään ja jokaiseen kyljen kääntämiseen heräsi. Molempina päivinä kävimme kahdella eri snorklaus-/sukelluspaikalla. Pimeän tultua sukeltajat pääsivät vielä yösukellukselle.
Viimeiselle lomapäivälle olimme alunperin miettineet jotain saariretkeä, mutta lopulta olimme niin väsyneitä ettemme jaksaneet tehdä mitään erikoista. Kävimme uimassa ja kävelimme Cairnsin katuja sen minkä +33 helteeltä jaksoi.
Pitkä matka kotiin
Kotimatka kesti yli 30 tuntia, kun jonkun aivopierun seurauksena olin varannut kaikki kolme lentoa putkeen: Cairns – Melbourne – Hong Kong – Helsinki. Olisi ollut järkevämpää lentää jo edellisenä päivänä Melbourneen, jolloin ei olisi tullut myöskään säätämistä lentokentällä matkatavaroiden kanssa. Jouduimme ottamaan laukut Melbournen kentällä ulos ja viemään ne itse ulkomaan terminaaliin. Vaihtoaikaa oli kaksi tuntia, joka juuri ja juuri riitti. Cairnsin kentällä meitä lohduteltiin, että onneksi ette lennä Sydneyn kautta, koska siellä kahden tunnin vaihtoaika ei riittäisi.
Koneissa oli melko väljää sekä mennessä että tullessa. Viimeinen lento Hong Kongista Helsinkiin oli kuitenkin lähes täynnä. Iso aasialaisista koostuva ryhmä piti huolen, ettei päässyt tyhjille penkkiriveille nukkumaan.
Anna | Muuttolintu.com
9.3.2020 at 01:56Ihanaa, että pääsitte lopulta matkaan kaikesta huolimatta ja että matka meni hyvin! Turisteja täällä nyt tarvitaan. Aika hyvin saitte mahtumaan paikkoja kahteen viikkoon. Täällä Cairnsissä on tosiaan niin kuuma tähän aikaan vuodesta, että olisi ihana jos pääsisi mereen uimaan, mutta niitä meduusoja tosiaan on puolet vuodesta suurin piirtein lokakuusta huhtikuuhun. Täytyykin tutustua tuohon teidän veneretkeen, me ollaan suunniteltu retkeä riutalle tänä kesänä, kun viime kerrasta on niin kauan aikaa.
Merja / Merjan matkassa
9.3.2020 at 16:17Kiitos Anna! Aika haipakkaa mentiin varsinkin ensimmäinen viikko. Kun lähes joka yö vaihdettiin kaupunkia ja majoitusta, alkoi reissuväsy painamaan. Toinen viikko menikin sitten vähän iisimmin Cairnsissa. Veneretkeä voin lämpimästi suositella. Purjevettä kipparoi reipas Claire ja miehistönä hänellä oli kolme nuorta miestä. He tekevät riuttaretkiä kolme kertaa viikossa ympäri vuoden. Ihanassa maassa asut 🙂
Terhi
9.3.2020 at 15:22Kivaa, että pääsitte matkaan vastoinkäymisistä ja peloista huolimatta. Australia on minunkin unelmieni kohde, ehkäpä lähivuosina. Kaksi viikkoa on lyhyt aika noin suuressa maassa, mutta hyvin käytitte ajan hyväksenne.
Merja / Merjan matkassa
9.3.2020 at 16:20Kiitos Terhi! Kun aikaa on vain kaksi viikkoa, kannattaa keskittyä 1-2 kohteeseen ja niiden lähiympäristöön. Uudestaan tekisi mieli joskus mennä, koska näkemistä Ausseissa riittää vaikka millä mitalla.
Mirka / Reason for Season
9.3.2020 at 15:52Oih, aikamoista jännitystä on tähän reissuun liittynyt. Onneksi kaikki meni lopulta hyvin. Australiasta on aina ilo lukea, ja kovasti haaveilen sinne paluusta :). Toivottavasti pian.
Merja / Merjan matkassa
9.3.2020 at 16:22Kiitos Mirka! Oli kyllä aikamoista säätämistä ja pelkäsin jo ettei koko matkasta tule yhtään mitään. Onneksi palaset loksahtivat paikoilleen lopulta ja päästiin matkaan. Australia on ihana ja minullakin haaveena palata sinne vielä joskus uudestaan 🙂
Jenni / Unelmatrippi
9.3.2020 at 18:46Ai että, heti tulvahti muistoja mieleen Hunter Valleystä ja Katoombasta Blue Mountainsilta. Olisi ihanaa palata joskus Australiaan!
Aikamoista säätöä ja huonoa tuuria teillä kyllä oli ennen lähtöä, mutta toisaalta onneksi lopulta kuitenkin pääsitte matkaan. Kiva reissuohjelma – odotan mielenkiinnolla muita postauksia tältä teidän reissulta!
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:07Kiitos Jenni! Säädön määrä oli kyllä sellainen, että meinasi usko ja toivo loppua kesken. Onneksi tosiaan päästiin reissuun ja ehdittiin käydä ennen kun koronatilanne räjähti käsiin.
Sini matkakuumeessa
9.3.2020 at 20:52Hyvä, että kaikki sujui hyvin ylimääräisestä säädöstä ja vastoinkäymisistä huolimatta. Tulevia Australia -tarinoita odotellessa 😊
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:09Kiitos Sini! Juttuja on paljon tulossa 🙂
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
13.3.2020 at 00:20Se, että reissukuulumisia ei jaa paikan päältä on minun mielestä vain positiivista oman itsensä kannalta, ei siihen kannata käyttää mahtavaa lomallaoloaikaa!
Omalla Australian matkalla Port Douglas jäi väliin, koillis-Australiaan olisi kiva palata. Meillä matkassa muuten kulkee stinger suitit, kun eteläisellä Tyynimerellä kuljemme. Antaa paljon turvaa, vaikka jättääkin esim. kasvot paljaaksi.
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:12Kiitos Mikko! Me olemme niin vähän liikkuneet sellaisilla vesillä, joissa stinger suitia tarvittaisi niin ei olla omia hankittu. Veneellä niitä oli kaikille tarjolla. Se huono tuossa on kun kasvot jäävät paljaaksi. Toisena päivänä stingereita oli todella paljon vedessä ja aina kun huomasin niitä olevan lähellä nostin kasvot vedestä. Miestä ne ehtivät pistää huuleen ja kaulaan. Minä säästyin pistoilta.
Tiina Johanna / Kookospalmun alla
13.3.2020 at 19:20Hyvältä vaikuttaa reissunne ja hyvinhän se meni alkupuoliskon myllerryksistä huolimatta. 🙂 Australia on itselläkin iso unelmakohde, toivottavasti sen joskus pian pääsisin myös kokemaan. Nyt on kaikin puolin kurja tilanne matkailun puolesta, joten innolla odotan tulevia matkakertomuksia, joiden parissa on sitten mukava viettää aikaa ja unelmoida tulevista reissuista taas. 🙂
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:17Kiitos Tiina! Matkailun suhteen on nyt todella ikävä tilanne eikä helpotusta taida ihan lähiaikoina olla näkyvissä. Täytyy toivoa, ettei tämä kovin kauaa kestäisi. Sillä välin täältä on tulossa Australian matkoista juttuja 🙂
Heidi - Maailman äärellä
13.3.2020 at 21:16Useammasta mustasta pilvestä huolimatta pääsitte onneksi onnellisesti perille ja aivan ihanan kuuloinen reissu teillä onkin ollut! Toi purjevenereissu kuulostaa tosi upealta! Vaikka multa varmasti jäisi kyllä unet vähiin, kun isomman laivan risteilyilläkin olen huono nukkuja! En ole jostain syystä osannut haaveilla Australiasta, mutta ehkäpä pitäisi.
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:21Kiitos Heidi! Purjevenereissu oli mieleenpainuva ja yö veneellä huonosta nukkumisesta huolimatta myös kokemuksen arvoinen. Vesi oli yllättävän lämmintä ja siellä kelpasi snorklata.
Travelloverin Annika
14.3.2020 at 22:14Vaikuttaa kyllä unelmien reissulta pienestä säädöstä huolimatta. On kyllä ankeaa, milloin ei oikein täysin rinnoin voi intoilla, kun on epävarmuustekijöitä ennen reissua. Minut on pitänyt poissa Australiasta järjettömän pitkät lennot. Olin taannoin melkein menossa viikoksi Sydneyhin, kun olin kuukausia Kaukoidässä ja jostain kohteestani oli vain kuuden tunnin lennot. Mutta sitten taisin päätyä Itä-Timoriin. Olen niin huono suunnittelemaan etukäteen, ja tuntuu, että juuri Aussit valtavan kokonsa ja myös melko kalliin hintatasonsa vuoksi vaatisi suunnittelua.
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:26Kiitos Annika! Lennot menivät ihmeen hyvin, vaikka olin etukäteen miettinyt kahta pitkää lentoa että miten niistä selviää. Kotimatka oli aika horroria, mutta se oli oma vika kun olin varannut kolme lentoa putkeen. Mitä lie ajatellut siinä kohtaa 🙂 Aussien hintataso sen sijaan yllätti, koska luulin sen olevan paikoitellen jopa kalliimpi kuin Suomessa. Sen sijaan moni asia oli edullisempaa esim. taksit, auton vuokraus, bensa. Ruoan ja juoman hinta riippui siitä missä söi. Edullisia paikkoja löytyi, mutta toki rahaakin olisi saanut menemään, kuten missä maassa tahansa.
Anna | TÄMÄ MATKA
15.3.2020 at 08:24Tuo teidän viimeinen lentoyhdistelmä on kyllä tappava. Nostan hattua, että olette jaksaneet nuo pätkät putkeen istua! Ja onneksi ehditte jatkolennolle.
Tosi paljon ja monipuolisesti olette ehtineet maata nähdä. Ja ihana tuo teidät risteily <3
Merja / Merjan matkassa
16.3.2020 at 16:29Kiitos Anna! Kotimatka oli aika puuduttava 🙂 En todellakaan tiedä mitä ajattelin siinä vaiheessa kun varasin kolme lentoa putkeen. Never again! Parissa viikossa ehtii, kun ottaa vain kaksi kaupunkia ja niiden lähiympäristön. Toki olisi mielellään vietetty Ausseissa pidempäänkin, mut lomatilanne ei sitä nyt sallinut. Nyt täytyy myös olla kiitollinen, että ylipäänsä pääsimme reissuun ja ehdimme tehdä sen ennenkuin koronaviruksesta johtuva tilanne räjähti täällä käsiin.
Paratiisireportteri
16.4.2020 at 06:53Tuo onkin hyvä kysymys ja kaksipiippuinen juttu, kannattaako esim Australiasta varata paluumatka putkeen vai yöpyä jossain välissä. Melbournessa olisi tietysti kannattanut viettää päivä tai pari, kun sekin on Australiassa ja mielenkiitoinen kaupunki. Mutta kun aikaa on kaiketi ollut rajoitetusti käytössä, niin silloin varmaan parempi käyttää se kaikki Australiassa kuin vaikka ”haaskata” päivä Hongkongissa, jossa on helppo käydä muutenkin. Australiassa ei välttämättä tule ihan heti uudelleen käytyä. Eli uskoisin, että teit pääosin oikean valinnan kun vietitte mahdollisimman pitkän aikaa Austaliassa vaikka paluumatka puuduttikin.
Merja / Merjan matkassa
17.4.2020 at 16:43Kiitos kommentista! Jos nyt pitäisi valita mitä reittiä paluumatkan tehdään, niin olisin lähtenyt Cairnista päivää aikaisemmin ja viettänyt yhden yön Melbournessa. Pikaisesti olisi ehtinyt kaupunkia silmäillä ja siitä seuraavana päivänä kotimatkalle. Mutta tässä taas nähtiin, että kotona pöydän ääressä moni reitti näyttää ihan sopivalta mutta matkalla sitä kiroaa, että mitä ihmettä on päässä liikkunut 🙂