Mallorcalta löytyy noin 70 viinitilaa, joista suurin osa on perheiden omistuksessa olevia pieniä tiloja. Viinintuotanto kukoistaa taas 1800-luvun loppupuolen katastrofin jälkeen, jolloin viinitäi tuhosi saaren köynnökset. Mekin päätimme käydä katsomassa mallorcalaisia viinitiloja ja osallistuimme matkatoimisto TUIn järjestämälle kokopäiväretkelle.
Retkibussi tuli aamulla hakemaan meitä hotellin läheltä olevalta bussipysäkiltä ja oli 20 minuuttia myöhässä. Opas oli meitä valistanut, että bussi saattaa myöhästyä liikenteen vuoksi, mutta aloin jo näppäilemään matkatoimiston numeroa, kun bussia ei kuulunut. Tuli liian elävästi mieleen taannoinen Thaimaan matka, jossa meitä tultiin hakemaan myöhässä ja lopulta kävi ilmi, että olimme väärällä retkellä.
Bodega Ramanyà
Retki oli kansainvälinen ja oppaana meillä oli espanjalainen vanhempi mies. Olimme porukan ainoat suomalaiset. Ensimmäinen kohde missä vierailimme oli Bodega Ramanyà. Viinitila on pieni perheen omistama paikka, joka sijaitsee Santa Maria del Camí -kylän lähellä. Kierros alkoi tutustumisella tiloihin ja kuulimme viininvalmistuksen prosesseista. Opimme muun muassa, että viinin käymislämpötilan hallinta on tarkkaa eikä se saisi olla enempää kuin 30 astetta. Viinitynnyreitä ei tehdä ihan mistä tahansa materiaalista, vaan nykyisin tammesta. Aikaisemmin oli käytetty oliivipuuta. Viinin kypsyttäminen tammitynnyrissä tuo viiniin makua ja maku vaihtelee sen mukaan mistä maasta tammi on peräisin. Amerikkalainen maistuu vahvemmalta ja ranskalainen elegantilta.

Tässä valmistuu kuohuviini. Pulloa käännetään joka päivä 1/8 osaa. Mitä pidempään viini saa levätä, sen parempi.

Viinintuotantoon liittyviä vanhoja esineitä

Näitä kaktuksia kutsutaan anopin tuoleiksi

Tähän vanhaan viinitynnyriin mahtuu vaikka ihminen seisomaan sisälle
Tilalla tuotetaan valko-, puna- ja roséviinejä sekä kuohuviiniä. Rypäleitä emme päässeet näpräämään eikä meitä viety kävelemään viiniköynnösten keskelle. Suurin osa tilan viiniköynnöksistä olikin kuulemma kahden kilometrin päässä. Viininvalmistuksesta siirryimme tutustumaan vanhoihin maaseudun elämään liittyviin esineisiin. Suurin osa niistä ei liittynyt viininviljelyyn millään lailla, vaan perheen intohimoisena harrastuksena on vanhojen esineiden keräily.

Vanhoja laskuja

Tätä laitetta käytettiin kullan hiomiseen, jotta siitä saatiin riittävän ohutta esimerkiksi sormusta varten.

Viininkuljetuskärryt 1600-luvulta. Nämä ovat vanhimmat Mallorcalta löytyneet.
Vihdoin siirryimme pihalla olevalle patiolle, jonne oli järjestetty viininmaistajaiset. Viinitilan touhukkaat naiset kantoivat meille tarjottimilla mallorcalaisia vehnäkeksejä, joiden päällä oli pientä suolaista tai makeaa hilloa. Maistelimme valkoviiniä sekä kahta punaviiniä. Ihastuin erityisesti valkoviiniin. Viininmaistelun lomassa meille näytettiin vanhaa puista työkalua ja kysyttiin mitä sillä on aikoinaan paloiteltu. Arvauksia sateli ilmassa aina viinirypäleistä pähkinöihin. Kun arvaukset alkoivat ehtymään, saimme lisävinkin, että sitä käytetään jälkiruoissa ja kaikki pitävät siitä.
Mieleeni tuli suklaa ja hihkaisin arvaukseni ilmoille. Ja se oli oikein!
Lähes samaan aikaan viereisestä pöydästä arvattiin myös oikea vastaus. Me molemmat saimme pullot Ramanyàn valkoviiniä.

Jee, mä voitin!
Viininmaistelun jälkeen oli mahdollisuus tehdä ostoksia myymälässä. Sitten lähdimmekin kohti seuraavaa viinitilaa. Bussi jäi sen pihalle parkkiin ja meillä oli tunti aikaa käydä lähistöllä kahvilla tai syömässä. Vatsa kurni siihen malliin, että päädyimme tilaamaan tapaksia. Tarjoilu oli sen verran hidasta, että lopulta meille tuli todella kiire syödä. Juoksujalkaa kiirehdimme viinitilaa kohti.
Bodegas Macià Batle
Seuraava kohde oli yksi Mallorcan suurimmista viinintuottajista, Bodegas Macià Batle. Se oli paljon isompi ja teollisempi paikka kuin Bodega Ramanyà. Viiniä siellä on tuotettu vuodesta 1856 asti. Tilan viineistä menee 20 % vientiin ja koko vuoden tuotanto on noin 1,2 miljoonaa litraa. Bodegas Macià Batlen viinejä viedään muun muassa Saksaan ja Tanskaan.
Bodegas Macià Batlen viinit ovat saaneet vuosien varrella lukuisia palkintoja. Joka vuosi tilalta tulee myös ”Special Edition” viini, johon etiketin suunnittelee joku kuuluisa taiteilija. Viinin valmistus on taidetta siinä kuin etiketitkin.
Kierroksen jälkeen pääsimme maistelemaan viinejä. Makunautintoja lisäsi tilalla tehtyyn oliiviöljyyn kastetut leipäpalat sekä keksit. Maistelimme neljää erilaista viiniä; valkoviiniä, punaviiniä, roséeta sekä makeaa jälkiruokaviiniä. Maistiaisten jälkeen siirryimme myymälän puolelle, jossa oli mahdollisuus ostaa viinejä, oliiviöljyjä ja tahnoja.

Viininmaistelu voi alkaa

Jälkiruokaviini, joka oli liian makea minun makuuni.
Yhteenveto retkestä
Valmis retkipaketti oli helppo tapa tutustua kahteen mallorcalaiseen viinitilaan. Jos ei halua vuokrata autoa ja kierrellä tiloja itsenäisesti, niin tätä retkeä voi suositella. Se mikä näissä valmiissa retkissä useasti ärsyttää on se, kun kierretään kymmeniä hotelleja poimimassa matkustajia kyytiin. Tällä kertaa kaikki olivat kiltisti hotellien edessä odottamassa (luultavasti sen takia kun bussi oli myöhässä), mutta myöhästelijöitä en jaksa yhtään. On todella itsekästä antaa bussilastillisen ihmisiä odottaa. Onneksi tällä kertaa niin ei tapahtunut.
Mallorcan viinitiloihin voi tutustua myös omatoimisesti. Ainakin nämä kaksi, joissa kävimme, järjestävät kierroksia useamman kerran päivässä. Kannattaa kuitenkin ennen matkaa tutustua viinitilan nettisivuihin ja tarkistaa aukioloajat sekä pitääkö tehdä varaus etukäteen.
Bodega Ramanyà, Cami des coscois 16, Santa Maria del Camí
Bodegues Macia Batle, Camí Coanegram s/n, Santa Maria del Camí
Viinitilakierros (neljä viiniä ja pientä syötävää) 10 euroa, auki läpi vuoden
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Autoillen pitkin Mallorcaa
Monipuolista lomailua Mallorcan Alcudiassa
Hunter Valley – Australian vanhin viinialue
12 Comments
Marimente
5.8.2017 at 19:57Kiitos Merja tästä postauksesta, oli mielenkiintoista luettavaa lauantai-illan ratoksi viinilasin äärellä! 🙂 Oliko teillä miten iso ryhmä ja puhuiko opas sujuvaa englantia (vai oliko kierros espanjaksi)?
Merja / Merjan matkassa
5.8.2017 at 21:40Kiitos Mari kommentista 🙂 Olisikohan meitä ollut joku 30 hlöä. Opas puhui hyvää englantia toki ”espanjalaisittain” ääntäen, mutta hyvin siitä selvän sai. Viinilasin äärellä viinitilakierroksista on kiva lukea. Samaa olen harrastanut itsekin 🙂
Teija / Lähdetään Taas
6.8.2017 at 17:10Mekin kävimme viime kesänä jonkun viinitilan pihassa kääntymässä. Sen piti olla auki, ja olikin, mutta paikalla oli juuri iso ryhmä, ja meidän olisi pitänyt odottaa liian kauan, joten poistuttiin naapurikylään syömään. Sen jälkeen ei enää jaksettu palata, vaikka olikin suunnitelmissa.
Mallorcalla oli ihanaa, että missä tahansa pyysi lasin roseeta sen enempää tarkentamatta pyyntöä, aina tuli hyvää viiniä (yhtä poikkeusta lukuunottamatta). Ehkä oli tuurista kyse ja toisaalta lomatunnelmalla on myös aina osansa asiaan ja viini kuin viini (ainakin melkein) maistuu tavallista paremmalta 🙂
Merja / Merjan matkassa
23.8.2017 at 07:11Mallorcalla sai lähes poikkeuksetta hyvää viiniä. Harmi, että teiltä jäi viinitilavierailu väliin. Ehkä ne pitäisi varata etukäteen.
Elisa / Eliza Does Oz
7.8.2017 at 09:39Aivan hurmaavia viinitiloja! 🙂 Rakastan viininmaistelua ja viinitiloilla vierailuja. Suosin itse omatoimimatkoja, mutta järjestetyt reissut ovat toki helppoja. Myöhästelijöitä en tosin minäkään kestä sitten yhtään. 😉
Merja / Merjan matkassa
27.8.2017 at 19:37Viinitilavierailut ovat kyllä mukavaa ajanvietettä. Oli kiva käydä katsomassa kahta niin erilaista viinitilaa. Pienempi perhetila oli symppis 🙂
Anna | Tämä matka -blogi
8.8.2017 at 08:18Me olemme nyt kunnostautuneet tänä vuonna vierailemalla niin monella viinitilalla/tehtaalla kuin mahdollista. Onneksi vuotta on vielä jäljellä, niin ehdimme monta lisää!
Itse viinintuotantoprosessi ei oikein enää jaksa kiinnostaa, ellei siinä ole jotain spesiaalia. Sen sijaan tilukset ( ja tietenkin maistelu) kiinnostavat ja mielestäni vierailijan pitäisi aina saada tutustua myös maihin, mistä rypäleet tulevat. On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka erilailla köynnöksiä voidaan tukea, hoitaa, leikata jne. Samoin maasto on tärkeä nähdä, eli onko liuskekiveä, maakuoppaa, rinnettä vai missä ne viiniköynnökset oikein kasvavat.
Kun sadonkorjuu alkaa, pitää asemoida itsensä jälleen Keski-Eurooppaan!
Merja / Merjan matkassa
27.8.2017 at 19:41Näinhän se on, että minullakin se prosessi menee toisesta sisään ja toisesta ulos. Jotain yritin sieltä painaa mieleen (ja tein kännykällä muistiinpanoja) mutta kun viininviljely ei ole ominta vahvuusaluetta, niin enemmän odotti vain maistelun alkamista. Pitäisikin joskus päästä sellaiselle kierrokselle, jossa tutustuttaisiin rypäleisiin.
Johanna @ Out of Office
9.8.2017 at 22:47No olipas onnistunut retki teillä! Vielä sait oman pullon matkaan 🙂
Olen käynyt viinitilaretkillä Santorinilla (!!!), Italian Lombardiassa ja Toscanassa, ja Etelä-Afrikassa. Viimeksi mainitussa käytiin saman päivän aikana monessa, ja ne olivat kyllä tiloja ja taloja myöten upeita ja mieleenjääviä.
Merja / Merjan matkassa
27.8.2017 at 19:44Oli todella kiva retkipäivä ja kun vielä voitin pullon hyvää valkkaria, niin sehän kruunasi päivän 🙂 Voi että, Etelä-Afrikan viinitiloille olisi niin makeeta päästä. Meininki siellä varmasti ihan erilaista kuin Euroopassa.
Anna-Katri / Adalmina's Adventures
12.8.2017 at 08:55Mallorcasta ei kyllä tule ensimmäisenä viinit mieleen, mutta hienoa nähdä tällainen toisenlainen puoli tuosta saaresta. Ja upean näköisissä paikoissa olette kyllä vierailleet, tuo vanhanajan henki isoine tammitynnyreineen on ihan omaa luokkaansa! Tässä alkaa taas haaveilemaan viinitilavierailuista kauniina kesäpäivänä… Pitäisi vain äkkiä matkata jonnekin Eurooppaan ennen syksyn saapumista!
Merja / Merjan matkassa
27.8.2017 at 19:46Olet oikeassa, ettei mallorcalaiset viinit ole kovin tuttuja. Hyvänmakuisia olivat, mutta yllättäen ravintoloissa kalliimpia kuin muut. Viinitilavierailut ovat kyllä tosi kivoja.