Alkuvuoden unelmalomaa suunnitellessa halusimme yhdeksi matkakohteeksi jonkin Tyynenmeren paratiisisaarista. Pyörittelimme useita vaihtoehtoja, ja lopulta Fidzi nousi molempien suosikiksi. Koska alueella on marraskuusta huhtikuulle syklonikausi, jätimme lentovaraukset viime tippaan. Jossain vaiheessa päätös piti kuitenkin tehdä, ja niinpä juuri ennen matkalle lähtöä ostin lennot. Lensimme Uuden-Seelannin Christchurchista Fiji Airwaysin siivin Nadiin, joka sijaitsee Fidzin suurimmalla saarella Viti Levussa.


Majoitus Fidzilla
Maahantulomuodollisuudet menivät nopeasti ja hotellille pääsimme heidän järjestämällään kuljetuksella. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä ensimmäisen Nadissa vietetyn yön jälkeen Mamanuca-saariin kuuluvalle Malololle, jonne olisi ollut puolen tunnin venematka. Varasimme sieltä jo majoituksenkin, jota aloin eräänä iltana Uudessa-Seelannissa katsomaan tarkemmin. Ensin huomasin, ettei siellä ollut ilmastointia. Kääk! Majapaikan saamat arvostelut eivät olleet kovin mairittelevia ja parille asiakkaalle oli käynyt jopa niin, että he olivat myöhästyneet lennolta, kun hotelli oli sählännyt jotain kuljetusten kanssa. Siihen meillä ei olisi varaa. Saarelta ei löytynyt muuta järkevänhintaista majoitusta, ja muillakin lähisaarilla hinnat olivat todella korkeat. Niinpä päätimme perua saarimajoituksen ja varata Nadista hotellin ja tehdä sieltä käsin retkiä saarille.
Majoituimme Aquarius on the Beach -hotellissa. Nimensä mukaisesti se sijaitsi rannalla. Ensivaikutelma hotellista oli vaisu. Vastaanotosta saimme kaukosäätimen televisioon, ja pitkän porinan ettei sitä saanut hävittää. Kaukosäädin ei – yllätys yllätys – toiminut. Meille oli reissun aikana tullut jo niin monta toimimatonta televisiota tai kaukosäädintä vastaan, että eipä tämä yllättänyt. Kävimme vaihtamassa sen ja saimme television toimimaan. Siinä ei näkynyt kansainvälisiä kanavia ja paikallisten kanavien ohjelmia ei oikein ymmärtänyt kielen takia. Telkkarin katsominen jäi vähälle, mutta eipä se haitannut. Huoneen pyyhkeet olivat myös valmiiksi likaisia, joten nekin menivät vaihtoon.

Pyyhkeiden kanssa meillä oli säätöä muutenkin. Kun seuraavana päivänä menimme altaalle ja pyysin respasta pyyhkeitä, niitä saatiin vain yksi. Toinen luvattiin tuoda hetken kuluttua. Kun sitä ei kuulunut, kävin kysymässä uudestaan. Sain jälleen saman vastauksen. Tämä toistui vielä toisen kerran. Aluksi tämä huvitti, mutta kun muinakin päivinä rantapyyhettä sai kärttää monta kertaa ja muutama muukin asia tapahtui kuin hidastetussa elokuvassa, se alkoi ärsyttää.


Fiji time
Kun Fidzille matkustaa, ei voi välttää kuulemasta mainintaa Fiji timesta. Se tarkoittaa sitä, että asiat hoidetaan aina tavalla tai toisella, mutta ilman stressiä. Kaipa sillä ihan hyvä tarkoitus on, mutta meille se näkyi siten, että ruokatilauksista puuttui usein toinen annos, ruoat tuotiin pöytään eri aikaan tai saimme odottaa ruokia todella kauan. Kun neljän päivän jälkeen lähdimme Fidziltä ei Fiji time kuulunut niin asioihin mitä jäi ikävä.
South Sea Island -retki
Teimme yhden saariretken, josta aamupäivän vietimme South Sea Islandilla ja iltapäivän Mamanuca-saaret kiertävällä risteilyllä. Bussi haki meidät naapurihotellin pihasta klo 7. Meillä oli aamiaisen kanssa taas säätöä. Tilasimme munakkaat, joita saimme odotella 20 minuuttia, vaikka olimme ainoat asiakkaat. Minun annokseeni oli laitettu sieniä, vaikka nimenomaan pyysin, ettei niitä laitettaisi. En jaksanut siitä enää huomauttaa, kun olimme hitaasta tarjoilusta jo muuten marisseet. Matka satamaan kesti vain 15 minuuttia. Siellä odottelimme tunnin ennenkuin pääsimme laivaan.



South Sea Island oli puolen tunnin laivamatkan päässä. Perillä kuuntelimme aluksi aikataulun ja mitä löytyy mistäkin. Lainasin snorklausvälineet ja painelin saman tien veteen. Erilaisia kaloja ja värikkäitä koralleja oli paljon näkyvillä. Eikä tarvinnut edes kauas mennä, kun kaloja alkoi uiskennella ympärillä. Rannalla oli todella kuuma, joten vedessä oli miellyttävämpi viettää aikaa.



Puolen päivän aikaan saimme lounasta. Tarjolla oli erilaisia salaatteja, hedelmiä, kanaa, lammasmakkaraa ja lihapullia. Ruoka oli hyvää ja mehukkaita hedelmiä piti käydä hakemassa lisää. Lounaan jälkeen ehdimme hengailla rannalla vielä hetken ennenkuin siirryimme takaisin laivaan, jolla lähdimme risteilylle.


Kiersimme Mamanuca-saaria ja pysähdyimme muutamassa satamassa ottamassa lisää ihmisiä kyytiin. Kun olimme Malolo-saaren kohdalla tirkistelimme uteliaina ympärillemme, koska siellä meidän olisi pitänyt alunperin majoittua. Saari näytti kieltämättä ihan kivalle, mutta majoituksen saamat arvostelut olivat olleet niin tyrmääviä, että ainakin meidät ne säikäyttivät. Lisäksi ajatus nukkumisesta ”lautamajassa ilman ilmastointia” ei oikein iskenyt, koska lämpötila ei yölläkään laskenut alle 20 asteen.



Olimme satamassa takaisin noin kolmen maissa. Retkeen kuului myös bussikuljetus takaisin hotellille, mutta kuljettaja ei osannut sanoa, koska se lähtisi. Kyytiin odotettiin vielä toisen laivan matkustajia. Päätimme, ettei jäädä kuumaan bussiin odottamaan vaan mennään taksilla. Se maksoi noin 14 €, mutta mielelläni maksoin sen, kun pääsimme saman tien hotelliin ja altaalle vilvoittelemaan.
Ostoksia ja hindutemppeli Nadissa
Kävimme yhtenä päivänä pyörähtämässä Nadin keskustassa. Hotellilta oli sinne muutama kilometri. Taksi maksoi 6 €. Kuski suositteli käymään Jack´s in Fiji -liikkeessä ja vei meidät ovelle. Kyseessä oli iso matkamuistomyymälä, jonka valikoimista löytyi vaikka mitä. Kolmen hengen bändi otti meidät vastaan ja luritteli jotain paikallista musiikkia. Tämä tuntui olevan yleistä monessa muussakin paikassa. Edellisenä päivänä saariretkellä joka laiturilla oli näitä paikallisia bändejä toivottamassa ihmisiä tervetulleiksi tai hyvästelemässä laulun voimin.
Nadin pääkadun eteläpäässä sijaitsee Sri Siva Subramaniya, joka on eteläisen pallonpuoliskon suurin hindutemppeli. Siirtomaa-aikana intialaisia työskenteli paljon Fidzillä, ja suurin osa heistä asettui juuri Nadiin.


Temppeliin on ilmainen sisäänpääsy, mutta jalat ja hartiat tulee peittää. Portilta saa lainata huiveja. Koska kyseessä on hindutemppeli, saat mennä sisään vain, jos et ole syönyt lihaa sinä päivänä. Tämä onkin sitten omantunnon kysymys, mistäpä sitä kukaan voi tarkistaa. Me tyydyimme ihailemaan kaunista temppeliä vain ulkoapäin.
Viimeisenä iltana kävimme naapurissa Smugglers Cove Beach -hotellin terassilla syömässä. Paikka oli todella kiva ja ihanat näköalat merelle. Palvelu oli valitettavasti todella hiiiidasta. Odotimme ruoka-annoksia noin 50 minuuttia. Kun kävin kysymässä missä ne viipyy, sain vastauksen, että ovat juuri tulossa. Meidän viereiseen pöytään tullut miesseurue sai annoksensa nopeammin, vaikka tulivat paikalle meidän jälkeen. Ruokaa odotellessa meitä viihdytti trubaduuri tyyliä ”mies ja kitara”. Sen jälkeen estradille astelivat tulennielijämiehet ja tanssitytöt. Ohjelma oli ainakin viihdyttävää.


Parasta Fidzillä
Fidziltä jäivät parhaiten mieleen kauniit auringonlaskut, rannalla kävelyt ja uiminen joko lämpimässä merivedessä tai altaassa. Tietysti kohtaamiset paikallisten ja muiden turistien kanssa ovat aina kivoja. Hotellin asiakkaiden kanssa, varsinkin alaskalaisen pariskunnan sekä australialaisen naisen, tuli jutusteltua ja vaihdettua reissukuulumisia. Jos menisin Fidzille uudestaan, suuntaisin ehdottomasti jollekin saarelle ja panostaisin kivaan hotelliin.

Fidziltä lensimme takaisin Australiaan. Vietimme yön Brisbanessa lentokenttähotellissa. Brisbanen kentällä oli kylteistä päätellen kuvattu sinä päivänä ”Australian rajalla” -ohjelmaa. Kuvausryhmä oli kuitenkin jo poistunut paikalta, koska olimme siellä vasta illalla.
Hotellissa yritin ostaa automaatista sämpylää, koska hotellin ravintola oli jo kiinni eikä lähellä ollut kauppoja. Rahat meni, mutta sämpylä jäi koneeseen. Respasta ei voitu auttaa, koska he eivät vastanneet automaatin toiminnasta. Sain lainata respan puhelinta ja soitin automaatista vastaavalle. He lupasivat palata asiaan, mutta ei sieltä koskaan kukaan soittanut. Sain lopulta rahani (5 €) takaisin, kun tein pankin kautta reklamaation. Seuraavana aamuna aikaisin matka jatkui Balille.
20 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
25.6.2024 at 13:35Fidzi kuulostaa ja näyttää tosiaan paratiisilta. Mutta onhan se rasittavaa, kun asiat ei toimi ja kaikkea joutuu pyytämään moneen kertaan saamatta välttämättä edes silti pyytämäänsä. Joskus haluaisin itsekin noille Tyynenmeren saarille, mutta matka hirvittää. Ehkä joskus, kun lähdemme uudestaan Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.
Merja / Merjan matkassa
26.6.2024 at 16:06Kiitos Mikko! Minäkin mielelläni kiertelisin lisää Tyynenmeren saaria. Kaukana ne ovat, joten samaan reissuun pitäisi yhdistää sitten jotain muutakin esimerkiksi Aussit.
Eila / Metkaamatkustelua
25.6.2024 at 20:15Eipä tullut paratiisifiilistä juttua lukiessa. Liian monta huonoa asiakaspalvelukokemusta paikoissa, joissa luulisi turismin olevan tärkeä elinkeino. Aikakäsityksen erilaisuuden toki ymmärrän. Upeat maisemat ja kirkkaat vedet Fidzillä näytti olleen. Onneksi taisitte upealla reissullanne saada parempaakin palvelua.
Merja / Merjan matkassa
26.6.2024 at 16:09Kiitos Eila! Saimme myös hyvää palvelua ja ihmiset olivat suurimmaksi osaksi todella ystävällisiä ja auttavaisia. Fidzin parhaita puolia oli kauniit maisemat postauksessa mainittujen juttujen oheslla. 🙂
Eveliina / Reissukuume
29.6.2024 at 04:37Oi, kylläpä Fidzi näyttää kauniilta ja kunnon paratiisisaarelta, kuten itsekin totesit! 🙂 Harmi, että asiakaspalvelun kanssa on vähän niin ja näin… Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sanoa _samasta_ asiasta monta kertaa!
Merja / Merjan matkassa
1.7.2024 at 17:11Kiitos Eveliina! Meidän hotellin henkilökunta oli hidas liikkeissään ja tuo pyyhe-episodi oli käsittämätön. Onneksi respaan tuli uusi työntekijä, joka kävi hakemassa puuttuvan pyyhkeen jostain siivouskopista, eikä ollut mitään ongelmaa. Toinen työntekijä vaan lupaili tuoda sen kohta, mitä ei koskaan tapahtunut. Nyt tämä jo naurattaa, mutta silloin mietin mitä hokkuspokkus temppuja pitää tehdä asian ratkaisemiseksi. 🙂
Anne | Elämää Nomadina
1.7.2024 at 10:33Onhan tuo sellainen unelmakohde, kuten aika monet Tyynenmeren saarikohteet toki muutenkin. Näyttää ihanalta, ja toivottavasti kuitenkin jäi hyvät muistot, vaikka palvelun kanssa on ollutkin vähän haasteita. Hauska kuriositeetti muuten tuo ettei hindutemppeliin saa mennä jos on syönyt samana päivänä lihaa! En ole moisesta säännöstä ennen kuullut, ja tosiaan hieman turha siinä mielessä, että valvominen on kokolailla mahdotonta. Ehkäpä idea onkin ennenkinkin siinä, että säännön myötä asiaa tulee ajateltua.
Merja / Merjan matkassa
1.7.2024 at 17:14Kiitos Anne! Minullekin tuo hindutemppeliin meno, jos on syönyt lihaa, oli uusi juttu. Lueskelin ennen sinne menoa temppelin taustoja netistä ja siellä törmäsin tuohon tietoon. Fidzista jäi oikein lämpimät muistot, vaikka asiakaspalvelun kanssa olikin joitain haasteita. Onneksi tuollaiset asiat unohtuu ja hyvät asiat jäävät päällimmäiseksi mieleen. 🙂
Mari / Maailma kotina
1.7.2024 at 16:50Toi näiden saaryen syklonikausi on vähän hankala, kun muutoin juuri se kausi jolloik Australiaan ja Uuteen-Seelantiin mennään.. Onneksi sää suosi teitä riittävästi. Olisi tylsä viettää aikaa peloissaan hotellilla.
Merja / Merjan matkassa
1.7.2024 at 17:19Kiitos Mari! Syklonikausi aiheutti tosiaan päänvaivaa, koska ei olisi ollut kiva joutua myrskyn silmään. Onneksi nyt ei osunut kohdalle. Yritettiin pitkittää matkan varausta niin pitkälle kuin mahdollista.
Sari/ matkalla lähelle tai kauas
2.7.2024 at 13:18Minulla on kuva, että Fidzi on paratiisisaari mutta ei siltä tuntunut tämän kuvauksen mukaan.
Harmillisia nuo hotellisäädöt ja huono palvelu hotellissa.
Merja / Merjan matkassa
2.7.2024 at 16:39Kiitos Sari! Asiakaspalvelu oli ”Fiji timen” mukaista ainakin meidän hotellissa. 🙂 Kaikki tapahtui tuskastuttavan verkkaiseen tahtiin. Ehkä jossain toisessa hotellissa olisi asiat tapahtuneet napakammin. Meillä oli toisena ehdokkaana Hilton, joka näytti todella kivalle ainakin kuvissa. Olisimme sinne muuten menneetkin, mutta se oli noin 8 km päässä keskustassa. Olisimme joutuneet syömään ”Hilton-hintaan” kaikki lounaat ja illalliset, kun ei sieltä jokaista ruokailua varten olisi viitsinyt taksilla ajella muualle. Meidän hotellin lähellä oli onneksi muitakin ruokapaikkoja ja söimme välillä myös hotellilla. Ruoka siellä oli ihan hyvää, kunhan sen ensin sai pöytään, haha!
Pirkko / Meriharakka
3.7.2024 at 13:55Jotain samanoloista etenkin tuossa saariretkessä on kuin Moorealla viettämämme päivät jo vuosia sitten. Fidzillä voisin kyllä ”käväistä”, jos osuisi sopivasti reitille/lähelle, kuten teilläkin, mutta ihan vaan Fidzille matka tuntuu turhan pitkältä!
Merja / Merjan matkassa
3.7.2024 at 16:47Kiitos Pirkko! Tyynenmeren saaret ovat niin kaukana, etten minäkään varta vasten sinne lähtisi. Mutta kun osuu ”reitille” niin sitten ehdottomasti. Pohdittiin, että oltaisiin käyty jollain toisellakin saarella, mutta jäi ajatuksen asteelle.
Paula - Gone with the Gastons
4.7.2024 at 13:25Siis voit vitsi, siellä pitäisi ehkä viipyä todella pitkäääään, että ehtisi tottumaan tuollaiseen elämänmenoon. Tai sitten siihen ei vain totu. Se kieltämättä kaivelee kun lomalla joutuu koko ajan miettimään, että tuleeko kyyti tai joku tilattu asia. Mutta muuten Fidzi näyttää kyllä kauniilta paikalta, olisi ihan kiva päästä snorklailemaan sinne.
Merja / Merjan matkassa
4.7.2024 at 18:18Kiitos Paula! Lähinnä tuota odottelua oli ravintoloissa. Kyydit tulivat ajallaan eli ihan kaikki eivät elä Fijin ajassa. 🙂 Snorklailu oli kyllä kivaa eikä tarvinnut edes mennä kovin kauas, kun kaloja jo alkoi näkymään.
Elina / elinanmatkalaukussa
4.7.2024 at 20:43Voi hitsit, kyllä itelläkin menis ennen pitkää hermot tuollaiseen ”manana” menoon, Balkanilla on sama homma, luvataan että kohta, kohta mutta mitään ei silti tapahdu. En nauti 😀 aika monta samanlaista kokemusta, et nähtävästi tuo on ihan niiden kulttuurissa sitten… Hyvä asennoitua siihen, jos tuonne joskus päin tulee lähettyä, tosi kauniilta näyttää! 🙂
Merja / Merjan matkassa
7.7.2024 at 12:00Kiitos Elina! Eri maissa on näitä rentoon ja ajattomaan elämäntapaan viittaavia juttuja. Kap Verdellä hoettiin jatkuvasti ”no stress”. Siellä ei (muistaakseni) mennyt hermot niin pahasti kuin Fidzillä. Ensimmäisellä kerralla se huvittaa, mutta kun huomaa, että se on vallitseva tapa, niin sitten alkaa ärsyttää. 🙂
Cilla Maria Travel
6.7.2024 at 08:41Maisemat ja auringonlaskut on toki hienoja, mutta en tiedä jaksaisinko niistäkään kovin pitkään nauttia, jos palvelun taso ja tuollainen ylimalkainen epämääräisyys olisi jatkuvasti läsnä.
Merja / Merjan matkassa
7.7.2024 at 12:02Kiitos Cilla! Me olimme Fidzillä neljä päivää ja se oli minusta ihan riittävä aika. Jos aikaa olisi ollut enemmän niin sitten olisi lähdetty muutamaksi yöksi jollekin saarelle. 🙂