Kun mietin syksyllä tämän vuoden talvilomakohdetta, mielessä pyöri vain takuuvarma aurinko ja lämpö. Tämän takia hylkäsin esimerkiksi Kanarian saaret, koska en uskonut niiden lämpötilan vastaavan sitä mitä olin hakemassa. Kohdetarjontaa netissä selatessa päädyin Gambiaa esittelevälle sivustolle. Nähdessäni sääkarttojen lupailevan sinne noin +30 asteen lämpötiloja helmi-maaliskuulle, ei minua tarvinnut enempää houkutella varausnapin painamiseen.
Gambia sijaitsee Länsi-Afrikassa päiväntasaajan yläpuolella. Pikkuruisella maalla on vain yksi naapuri, Senegal, joka ympäröi sitä jokaisesta ilmansuunnasta paitsi lännestä, jossa vastassa on Atlantin valtameri. Gambia tunnetaan auringon lisäksi ystävällisistä ihmisistä sekä upeasta luonnosta. Retket ovat hyvä tapa tutustua luontoon ja tarjolla on esimerkiksi jokiristeilyjä Gambia-joelle, melontaretkiä ja lintubongausta aamuvirkuille. Matkailu on Gambian yksi tärkemmistä elinkeinoista. Naapurimaa Senegaliin verrattuna Gambian luonnonvarat ovat vähäiset. Vain pieni osa maasta on viljelyskelpoista ja siitä saatava pieni tuotanto menee maanviljelijöiden omaan käyttöön.
Miten Gambiaan pääsee?
Gambiaan voi matkustaa joko Tjäreborgin valmismatkan kautta tai omatoimisesti. Me otimme valmiin paketin Tjäreborgilta. Lento menee Gran Canarian kautta, jossa on miehistön vaihto sekä koneen tankkaus. Välilasku kestää noin tunnin ja matkustajat ovat koneessa sen ajan. Omatoimisesti Gambian pääkaupunkiin Banjuliin voi lentää esimerkiksi Brysselin, Lontoon tai Barcelonan kautta. Tutustuimme kotimatkalla lentokoneessa mieheen, joka oli käynyt Gambiassa lähes 20 kertaa. Hän kehui Brysselin yhteyksiä parhaimmiksi, koska sitä kautta saa edullisimmat lennot. Ihmettelinkin miksi Gambian katukuvassa näkyi niin paljon Brussels Airlinesin mainoksia. Tämä selittää asian.
Banjulin kansainvälinen lentokenttä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä suosituimmilta hotellialueilta. Kentältä pääsee hotelliin joko Tjäreborgin lentokenttäkuljetuksella tai taksilla. Me valitsimme taksin, koska halusimme päästä nopeasti hotelliin ja lentokenttäkuljetukset usein ovat hitaita. Gambiassa on vihreitä turistitakseja sekä kelta-vihreitä paikallisten käyttämiä takseja. Jälkimmäisillä voi myös turistit matkustaa ja niiden hinnat ovat edullisempia kuin turistitaksella. Ne eivät kuitenkaan saa ajaa hotellialueelle. Matka hotellille kesti noin puoli tuntia ja maksoi 900 dalasia eli noin 20 euroa. Turistitakseilla on kiinteät hinnat esimerkiksi hotellien ja lentokentän välille, mutta kannattaa silti varmistaa hinta etukäteen.
Gambian hotellit
Gambiasta löytyy useita hotelleja, joten jokainen löytää valikoimasta mieleisensä. Me asuimme Sunbeach Hotel & Resort -hotellissa, joka sijaitsee niemen kärjessä Atlantin ja Gambiajoen välissä. Jos haluaa lomallaan nauttia rauhallisesta miljööstä ja hiekkarannasta, suosittelen Sunbeachia. Hotellilla on oma ranta, jossa saa olla omassa rauhassa ja tilaa sieltä löytyi aina, meni mihin aikaan päivästä tahansa. Rannalla ei myöskään ollut kaupustelijoita häiriöksi saakka.
Meressä emme käyneet uimassa kertaakaan. Iso aallokko ja lähes päivittäin liehuvat punaiset liput pitivät meidät sieltä pois. Uimareita näkyikin huomattavasti vähemmän kuin yleensä rantalomakohteissa.
Sunbeach Hotel & Resort on all-inclusive hotelli, johon sisältyvät kaikki ruoat ja juomat. Ruoka oli monipuolista ja koostui pääosin afrikkalaisista ja eurooppalaisista makuelämyksistä. Hotellin ulkopuolella oli pienen kävelymatkan päässä minimarket, rahanvaihtopiste, pari ravintolaa sekä myyntikojuja.
Gambian nähtävyydet
Gambian nähtävyydet eivät ole kovin tunnettuja. Suurimmaksi osaksi ne ovat luontokohteita. Tunnetuin taitaa olla Kunta Kintehin saari. Kunta Kinte -nimi soittaa varmasti monelle kelloja. Muistan itsekin pikkutyttönä katsoneeni tv-sarjaa ”Juuret”, joka kertoi Afrikan orjakaupasta. Kunta Kintehin saari sijaitsee noin 30 kilometriä Gambiajoen suulta ja sinne voi tehdä päiväretkiä.
Maan suurin kaupunki on Serekunda ja siellä on mahdollisuus tutustua esimerkiksi paikallisiin markkinoihin. Me ajoimme Serekundan läpi, kun menimme taksilla lentokentältä hotellille. Katujen varsilla näkyi markkinakojuja ja siellä oli myynnissä kaikkea mahdollista aina sohvista alkaen. Vuohet kävelivät kadulla sulassa sovussa ihmisten ja autojen keskellä. Liikenne oli aika kaaosmaista ja pari läheltä piti -tapaustakin oli.
Gambiajoella tehdään erilaisia päiväristeilyjä. Jos olet kalastuksen ystävä, kannattaa ihmeessä lähteä joelle kalastamaan. Joella tehdään myös lintubongausretkiä sekä melontaretkiä.
Hotellimme lähellä oli yksi erikoisimmista nähtävyyksistä; Kachikallyn Krokotiilipuisto. Puistossa asuu noin 100 krokotiilia ja ne ovat niin hyvin syötettyjä sekä tottuneita ihmisiin, että niitä voi mennä vaikka silittelemään. Otimme eräänä päivänä paikallisoppaan ja kävimme hänen kanssaan puistossa. Yhtä torkkuvaa krokotiiliä varovasti silitimme, mutta ihan jokaista niistä en olisi mennyt paijaamaan. Kerron puistosta tarkemmin ihan omassa postauksessa.
Gambiasta on helppo tehdä päiväretki Senegalin puolelle Fathalan luonnonpuistoon. Retken voi ostaa Tjäreborgilta tai paikallisilta retkijärjestäjiltä. Myös paikallisoppaat avustavat mielellään erilaisten retkien järjestämisessa. Fathalassa on mahdollista nähdä kirahveja, apinoita, sarvikuono, antilooppeja, lintuja ja seeproja. Senegalin retkestä kerron myös tarkemmin omassa jutussa.
Jos kirkot ja moskeijat kiinnostavat, niitä löytyy Banjulista, Bakausta sekä Kotusta. Banjulin keskustassa on myös kansallismuseo. Monumenteista Arch 22 tulee varmasti kaikille tutuksi, koska sen ohi tulee ajettua monta kertaa. Monumentti on rakennettu vuonna 1996 tapahtuneen vallankumouksen kunniaksi.
Gambian rannat
Gambian rannat ja aurinko ovat hyvä syy lähteä Gambiaan. Paratiisimaisia rantoja sieltä ei löydy ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin, uiminen on haasteellista voimakkaan aallokon vuoksi. Rannat ovat kuitenkin viihtyisiä palmurivistöineen. Meidän hotellilla oli oma yksityinen rantakaistale, ja siellä sai rauhassa paistatella päivää.
Gambian upeimmaksi rannaksi on ristitty Sanyang, jonne on noin 45 minuutin ajomatka turistialueelta. Helpoiten sinne pääsee taksilla. Kotun ranta on myös suosittu lähellä hotellialueita sekä Cape Point, joka oli meidän ”kotiranta”. Vuorovesivaihtelut ovat suuria ja laskuveden aikaan ranta vetäytyi aika kauas. Valitettavasti laskuveden aikaan rannoilla näkyi paljon roskia, jotka olivat kulkeutuneet mereltä. Siellä oli kaikenlaista aina simpukoista ja autonrenkaista lähtien. Lasinsiruja en kuitenkaan löytänyt, joka oli hyvä asia.
Juomarahat
Gambialaisten palkat ovat pieniä, joten juomarahaa eli tippiä pitäisi jättää ainakin taksikuskeille, paikallisoppaille, bussikuskeille, laukunkantajille, tarjoilijoille ja siivoojille. Suomalaisille tippikulttuuri on vierasta ja ainakin itse mietin usein mikä on riittävä summa. Suositus ravintoloissa ja takseissa annettaviin tippeihin on 10 % hinnasta ja muualla sitten omantunnon mukaan.
Minkälaisia ovat gambialaiset?
Gambialaiset ovat hyvin ystävällisiä, mutta myös kovin uteliaita. Me jöröt suomalaiset saatamme hämmentyä, kun tuntematon ihminen alkaa kysellä meidän kuulumisia, kotimaata, nimeä jne. kadulla. Gambialaiset eivät kuitenkaan tarkoita pahaa, vaan haluavat hieroa tuttavuutta ja jos siinä samalla saa myytyä vaikka hedelmiä, retkiä tai matkamuistoja, niin mikäs sen parempaa. Gambian suosio suomalaisten matkailijoiden keskuudessa näkyi jo katukuvassa, koska kuullessaan meidän olevan suomalaisia, alkoi kuulua tuttuja huudahduksia ”Terve, terve! Mitä kuuluu?” Myönnän, etten ollut kovin ilahtunut näistä huuteluista, mutta he olivat itse ylpeitä osatessaan sanoa muutaman sanan suomea. Tuttavalliset kaverit kuitenkin jättävät rauhaan, kun heille ystävällisesti sanoo ei.
Gambiasta puhuttaessa keskusteluun nousee usein myös seksiturismi. Iltapäivälehdet pitävät huolen, ettei aihe pääse suomalaisilta unohtumaan. Kun Thaimaa tunnetaan kohteena, jonne keski-ikäiset miehet lähtevät hakemaan nuorempaa naisseuraa, niin Gambiaan puolestaan menevät vanhemmat naiset hakemaan nuorempaa miesseuraa. Vaikka Gambiassa tätä varmastikin tapahtuu, en nähnyt lomani aikana kertaakaan tällaisia pareja. Mietin jo, onko tämä pelkästään median nostattaman kohun tulosta vai tapahtuuko sitä oikeasti. Nettikeskustelujen perusteella tämä on totisinta totta ja ehkä niin onkin. Me emme iltaisin baarissa notkuneet, joten ehkäpä senkin takia meiltä tämä näky jäi väliin. Mutta jos joku miettii, että voiko Gambiaan mennä tämän kyseenalaisen maineen takia, niin ilman muuta voi. Se ei mitenkään hyppää sieltä silmille, jos mekään emme viikon aikana nähneet mitään siihen viittaavaa. Thaimaassa tämä tulee mielestäni paljon räikeämmin esille, mutta en sen takia jätä Thaimaan matkoja väliin. Jokainen tehköön niinkuin parhaimmalta tuntuu.
Gambia ja turvallisuus
Gambia on turvallinen kohde. Rikollisuus on vähäistä, mutta kuulemma viimeisen vuoden aikana se on ollut nousemaan päin. Tämän tiedon kuulimme mieheltä, joka oli asunut Gambiassa jonkun aikaa. Turisteihin rikoksia ei ole kohdistunut, vaan varkaudet ovat ilmenneet lähinnä paikallisten keskuudessa. Maalaisjärki täytyy kuitenkin aina pitää mukana matkustipa sitä minne tahansa. Rantoja ja syrjäisiä paikkoja tulee myös välttää pimeällä.
Terveys
A-hepatiittisuojaa sekä keltakuumerokotusta suositellaan kaikille Gambiaan matkaaville. Malarian estolääkitys tarvitaan myös. Matkalle kannattaa ottaa mukaan hyttyskarkotetta.
Huolehdi käsihygienista, juo vain pullotettua vettä ja syö kalat ja lihat kypsäksi paistettuina. Muista myös juoda riittävästi vettä ja ota maitohappobakteereita. Ne pitävät vatsan kunnossa.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Ajanvietettä Gambiassa – jokiristeily ja krokotiilipuisto
Gambian aakkoset
Senegal – päiväretki Fathalan luonnonpuistoon
Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.
Suunnaton
11.3.2018 at 13:31Jipii, Gambia-juttuja! Tuo paikallisten mukaan tuppautuminen ja juttelu kuulosti hyvin tutulta Tansaniasta. Mä tosin suhtauduin siihen hieman skeptisemmin, kun juttelijoiden tavoitteena tuntui olevan vain ja ainoastaan päästä myymään tuotteitaan. Mutta ehkä siihenkin pitäisi osata suhtautua hyvänä mahdollisuutena päästä tutustumaan paikallisiin 🙂
Merja / Merjan matkassa
11.3.2018 at 18:13Me saatiin Tansaniassa olla aika rauhassa, mutta toki ei kaduilla ehditty kävelemään kun vasta viimeisenä päivänä. Meillä oli silloin kävelyopas mukana ja hän varmaan piti muut loitolla. Gambiassa tuli heti joku juttelemaan kun poistui hotellialueelta. Yritimme suhtautua heihin ystävällisesti, vaikka ei olisi aina jaksanut toistaa sitä sanaa litanjaa ( mistä ollaan, kuinka kauan viivytään Gambiassa, mitkä meidän nimet on jne.) Taka-ajatuksena toki kaikilla saada kauppaa aikaiseksi. Loppulomasta kun kertoi, että kohta lähdetään kotiin ja nähtävyydet on nähty, niin saatiin olla rauhassa 🙂
Venla / Breezes from my Atlas
11.3.2018 at 18:51Vitsi Gambiakin on ruennut kiinnostamaan edullisten ja kohtuulyhyiden lentomatkojen, sekä tietysti lämpövarmuuden takia. Yks eniten matkustusintoa latistavista asioista on se, jos matkakohdetta varten tarvitsee ottaa ylimääräisiä rokotteita ja Gambian kohdalla toi keltakuumerokote kyllä vähän tympii. Onko malarialääkitys suositeltava koko maassa vai ainoastaan tietyillä alueilla?
Merja / Merjan matkassa
13.3.2018 at 20:57Gambia on nostanut suosiotaan juuri mainitsemistasi syistä. Keltakuumerokotus tosiaan vaaditaan. Rokotuskorttia ei kyllä kukaan matkan aikana kysynyt, vaikka varsinkin Senegalin puolella käydessä se piti olla mukana. Mulla oli kk-rokotus vielä voimassa Tansanian reissun jäljiltä. Malarialääkitys vaaditaan myös. Malaronea söin ja miehellä oli Lariamia. Molemmat meille ok, vaikka joillekin tulee niistä sivuvaikutuksia.
Anni | Rajatapaukset
13.3.2018 at 12:43Gambia taisi olla minullakin joskus harkinnasta juuri sen takia että yritin miettiä jotain lämmintä kohdetta joka olisi kuitenkin suhteellisen lähellä. Tuo maan muoto on kyllä huvittava, näyttää siltä kun mato olisi lähtenyt mereltä mönkimään sisämaahan päin 😀
Merja / Merjan matkassa
13.3.2018 at 20:59Gambian muoto on tosiaan hauska. Jossain kuulin vertauksen paksusuoleen ?
Marja
14.3.2018 at 10:05Gambia olisi kyllä kiinnostava, Senegal myös. Ehkä vielä joskus pääsen noille rannoille tyrskyjä ihmettelemään:)
Merja / Merjan matkassa
27.3.2018 at 20:47Ensi syksyn / talven matkat on jo myynnissä. Ei muuta kuin varaamaan! 🙂
Travelloverin Annika
16.3.2018 at 11:49Olen ollut Banjulissa taannoin osana läntisen Afrikan risteilyä. Laiva oli satamassa yhden yön, joten maissa oli tavallista enemmän aikaa. Olin silloin vielä aika kokematon matkailija, ja hännystelijöiden määrä ja sitkeys oli liiallista. Toisena päivänä maksoimme yhdelle hepulle, että kulkee mukana. silloin eivät muut lähestyneet. Ei tietenkään olisi pitänyt moisesta maksaa, mutta meni hermot. 🙂 Sillä kokemuksella en jäänyt Gambiaa kaipaamaan.
Tuosta krokotiilifarmista jäi kyllä huono fiilis. Siis että silittelemässä villieläimiä. Mitä ajattelet paikan eettisyydestä?
Merja / Merjan matkassa
27.3.2018 at 20:55Krokotiilipuisto mietitytti etukäteen, mutta halusin nähdä paikan, koska sitä monella nettisivulla kehuttiin ja nostettiin jopa ykköskohteeksi. Krokotiileilla oli hyvin tilaa ja pieni lampi puiston keskellä. Puistossa pyydettiin lahjoituksia krokotiilien hyvinvoinnin edistämiseksi. Setelin jätin, mutta en tiedä mihin tarkoitukseen se lopulta päätyi. Krokot saivat ainakin riittävästi ruokaa, mutta valitettavasti eettisyydestä ei aina voi tällaisissa paikoissa mennä takuuseen.
Sonja | FIFTYFIFTY
17.3.2018 at 19:58Gambiaan lähtö on kyllä käynyt mielessä juuri sen helppouden takia, mutta olen sitten kuitenkin ajatellut, että samalla vaivalla pitäisi sitten vaan lähte itä-Afrikan safareille, kun ne kiinnostavat Afrikassa eniten. 🙂 Mutta olisi mielenkiintoista lukea tuosta Senegalin luonnonpuistosta, että millainen se oli. Muuten, tammikuussa 2013 Gran Canarialla lomailleena voin suositella sitä, päivisin oli auringossa helposti +30. 🙂
Merja / Merjan matkassa
27.3.2018 at 21:00Gambia on helppo kohde, mutta jos Afrikka kiinnostaa, niin Itä-Afrikan safareita minäkin suosittelen. Ne ovat ihan eri planeetalta kuin käymämme Senegalin safari. Siitä on muuten pääsiäisenä tulossa juttua 🙂 Kanarialla voi hyvällä tuurilla olla tosi kivat ilmat talvella, mutta se on aika epävarmaa. Meillä oli välilasku Kanarialla ja sää näytti pilviseltä ja lämmintä oli noin +20.
Rosa
18.3.2018 at 02:04Gambian helppous on pakettimatkat. Huomattavasti helpompi matkata sinne kuin esimerkiksi Senegaliin. Hyvä tietää, että uiminen meressä ei välttämättä ole mahdollista.
Merja / Merjan matkassa
27.3.2018 at 21:04Se on totta, että Gambiaan on helpompi reissata kuin Senegaliin pakettimatkojen takia. Uimareita ei tosiaan ainakaan meidän rannalla montaa näkynyt. Aallokko oli lähes päivittäin aika hurja, joten ei uiminen houkutellut.
Pirkko / Meriharakka
12.4.2018 at 19:50Juuri tuolla all-inclusive-hotelli omalla rannalla, jossa voisi halutessaan kävellä ihan rauhassakin, voisi olla se oikea valinta, vaikka tyypillisemmin emme sellaista valitsisikaan.
Gambiassa emme ole vielä käyneetkään – olemme säästelleet sitä sellaiseksi helpoksi lomakohteeksi sitten joskus kun ei ole muuta tähdellisempää 🙂 – mutta jonain vuonna ehkä vielä!
Merja / Merjan matkassa
14.4.2018 at 16:22Olin tyytyväinen meidän hotellivalintaan. Rannalla sait olla rauhassa ja hotellissa oli hyvä palvelu. AI ei välttämättä ole meidän ykkösvalinta, mutta Gambiassa toimi.
Annukka // Ikkunalla
12.4.2018 at 21:18Afrikka on vielä lähes kokonaan valloittamatta ja Gambia voisi olla mielenkiintoinen kohde aloittaa tämä valloitus. Toisaalta sydän vetää enemmän Sansibarille, joten ehkä sinne ensiksi ja sen jälkeen muut paikat.
Merja / Merjan matkassa
14.4.2018 at 16:25Afrikka on niin valtava manner, että siellä riittää maita joka lähtöön. Ihan jokaiseen Afrikan maahan ei minulla hinkua, mutta siellä on monta sellaista jotka kiinnostelisi mm. Etelä-Afrikka ja Botswana. Gambia on helppo kohde aloittaa mutta ei Sansibarikaan hullummalta kuulosta 🙂
Teija / Lähdetään taas
13.4.2018 at 04:28Kiva lukea Gambiasta. Se kiinnostaisi kovasti ihan siksi, etten ole käynyt siellä. Lapsen kanssa tosin ollaan vältetty vielä malarialääkitys-kohteita, joten ehkä vasta muutaman vuoden päästä sinne.
Merja / Merjan matkassa
14.4.2018 at 16:26Ymmärrän, ettei lapsen kanssa malaria kohteet vielä kiinnosta. Gambiaan ehtii myöhemminkin 🙂
Eeva / Eevagamunda.com
14.4.2018 at 13:51Gambia kuulostaa oikein leppoisalta, kiinnostavalta ja helpolta kohteelta Afrikan maaksi. Itse rakastan rantoja ja merta, joten tuo, ettei mereen pääsisi koko lomalla uimaan, voisi harmittaa.
Merja / Merjan matkassa
14.4.2018 at 16:29Uimareita näkyi vähemmän kuin rantalomakohteissa yleensä mutta kyllä siellä muutama pulikoi. Gambiasta löytyy myös muita rantoja ja siellä uintimahdollisuudet voivat olla paremmat kuin meidän lähirannalla. Me emme muilla rannoilla käyneet joten niistä ei omakohtaista kokemusta.
Lissu
8.2.2019 at 14:53Älä tuhlaa rahojasi. Olen matkustanyt paljon, mutta Gambia on ainut paikka mitä en suosittele kellekään.
Kävimme Gambiassa halvan hinnan takia, mutta se osoittautui todella vääräksi valinnaksi. Koko paikka kuhisee vain seksiturismista, mitään ei ole nähtävää, tai tehtävää paitse ne krokotiili- ja apinapuistot. Missään ei voi kävellä rauhassa ja turvallisen oloisena. Edes hotellin altaalla ei saa olla rauhassa, vaan hotellin työntekijät tyrkyttävät ja kyselevät milloin mitäkin. Jos blockaa kaupustelijan, niin huudellaan perään syyttävästi, etten hymyile kun ollaan niin smily coast of africalla. Joo ei ehkä hymyilytä enää, kun jo 50 mustaa miestä on tunkenut itsensä minun ja mieheni väliin, kun koitamme kävellä käsikkäin rannalla katsomassa auringonlaskua.
Yksikään paikallinen ihminen ei ollut aidosti ystävällinen. Ystävällisyys oli vain ostettua ja monet tarjoilijat olivat todella töykeän ja kyllästyneen oloisia sillä juurikin smily coast of africalla. Kaikki olivat koko ajan käsi ojossa ja tuntui, ettei minusta välitetä pätkääkään, vaan kohdellaan kuin pankkiautomaattia. Köyhyys ei ole tähän mikään tekosyy, koska Aasiassa on myös köyhiä ihmisiä ja kukaan ei ole käyttäytynyt noin röyhkeästi. Köyhyyttä myös korostetaan, jotta se vetoaisi meidän sääliin ja esim. matkatoimiston järjestämällä matkalla missä kävimme jonkun paikallisen Uncle Johnin palmuviinifarmilla oli niin lavasteet pystyssä. Paikan piti olla muka heidän koti missä he asuvat, mutta kiinnitin huomiota asioihin mitkä todistivat sen, ettei se ole heidän kotinsa. Oli ehkä joskus, mutta ihmiset jonka vauvalla on kultaiset korvakorut eivät elä savimajassa. Polttopuihin oli myös heitetty hiton kallis puinen kirahvi mikä me ostettiin jostain torilta, eli se si vissiin ole kovin arvokas.
Kävimme myös paikallisessa koulussa mikä näytti aluksi todella lupaavalta kokemukselta. Lapset olivat suloisia ja teimme pienet lahjoitukset koulun lippaaseen. Kuitenkin hetken ajan kuluttua lapset lähtivät viemään meitä keittiötädin luokse ja opettajien luokse jotka pyysivät meiltä rahaa ja väittivät, ettei rehtorille antama lahjoitus mene koululle. Todella kurjaa, että lapsetkin kasvatetaan huijaamaan ja pummimaan rahaa.
Paikalliset naiset myös röyhkeästi puhuivat minusta pahaa seläntakanani vaalealle ja nuorelle miehelleni. Yritys oli selvästi päästä rikkaisiin naimisiin. Mukavia ihmisiä en nähnyt missään, jollei lasketa valmiiksi palkkaamia oppaita.
Paikalliset tuntuvat salaisesti inhoavan valkoisia, johtuu se sitten kateudesta, tai historiasta. Me olemme vain idiootteja kellä on paljon rahaa ja meitä pitää huijata. Onneksi olin lukenut netistä kaikenlaisista yleisimmistä huijauskista mitä he käyttävät, niin osasi suhtautua niihin hyvin.
Mies sanoi, ettei hän ollut rasisti ennen matkaa, mutta nyt on varautuneempi tiettyjen ihmisten kanssa.
Ainut hyvä asia matkalta on se, että kotia arvostaa vieläkin enemmän.
Vihainen ihminen😡
23.9.2021 at 20:34Monta kertaa olen itse perheeni kanssa matkustanut Gambiaan ja todella vainoharhaiselta ja rasistiselta kuulostaa sinun kommenttisi!
Kroko
16.1.2020 at 18:55Ihana postaus, ja tarpeellinen sillä kokemuksia Gambiasta on vaikea löytää suomeksi.
Pienenä huomautuksena kuitenkin että toivottavasti jatkossa ette tue näitä ”eläintarhoista” joissa eläimet ovat siliteltävissä, sillä ne on aina huumattu siihen niille täysin luonnottomaan tilaan, eikä tälläisiä paikkoja todellakaan tulisi tukea.
Merja / Merjan matkassa
18.1.2020 at 11:11Kiitos kommentista Kroko! Kiva kuulla, että pidit jutusta. Olet oikeassa, ettei tuollaisia eläinkohteita pitäisi tukea eikä niissä vierailla. Kysyin meitä opastaneelta henkilöltä miten krokotiilit voivat olla niin rauhallisessa tilassa. Hän kertoi, että niitä on syötetty niin paljon ettei saalistustarvetta ole. Huumauksen hän kielsi jyrkästi. En tiedä mikä oli totuus, mutta ainahan noissa hälytyskellot soi.