Kanadan matkamme alkoi lähestyä loppuaan. Viimeisenä etappina oli Vancouver, jossa vietimme pari päivää. Ennen sinne siirtymistä teimme pienen kierroksen Whistlerissä. Sinne saavuttuamme satoi niin paljon, että jätimme kaupunkiin tutustumisen suosiolla aamuun.
Whistlerin olympiarenkaat
Kävelimme aamulla hotellilta katsomaan olympiarenkaita. Vuonna 2010 Vancouverissa järjestettiin talviolympialaiset ja yksi suorituspaikoista oli Whistlerissa. Kun valokuvat oli otettu, siirryimme taas tuttuun bussiin ja matka kohti Vancouveria alkoi.
Reitti kulki pitkin Howe Soundin vuonoa. Ilman vesiputousta ei tämäkään päivä mennyt, vaan pysähdyimme katsomaan reissumme suurinta putousta Shannon Fallsia, jossa korkeutta oli 300 metriä.
Suomi-faneja Vancouverissa
Vancouverissa meitä odotti pilvinen sää. Ajoimme Lions Gate siltaa pitkin keskustan läpi Granville Islandille. Teimme siellä pienen kävelykierroksen. Katselimme veden päälle rakennettuja taloja ja oppaamme mukaan hintataso ei ollut ihan halvimmasta päästä.
Nälkä alkoi pikkuhiljaa kurnia ja kävimme ostamassa kauppahallista lounasta. Siellä törmäsimme sattumalta pariskuntaan, jotka tykkäsivät kovasti Suomesta. Naisen serkku oli suomalainen, ja he olivat ihastuneet maahamme, kun olivat pari kertaa käyneet sukulaisia katsomassa. Naisella oli jopa Suomen lipun värinen pieni rahakukkaro. Kauppahallista sai ostaa eri maiden ruokia ja heitä harmitti, kun siellä ei ollut mitään suomalaista. Aikamoinen sattuma törmätä Suomi-hulluun kanadalaispariskuntaan kauppahallin vilskeessä.
Gastownista Stanley Parkiin
Lounaan jälkeen hyppäsimme takaisin bussiin ja ajoimme Chinatownin läpi Gastowniin. Siellä teimme kävelykierroksen ja kävimme katsomassa Steam Clockia eli höyrykelloa. Tasatunteja lyödessään se päästää höyryä neljästä savupiipusta.
Sieltä ajoimme Coal Harbouriin, jossa olympiatuli oli roihunut muutamia vuosia sitten. Satamassa oli kiva katsella myös veneitä sekä vesitasoja, jotka olivat nätisti omissa laitureissaan.
Satamasta ajoimme Stanley Parkiin, joka on Vancouverin vastine New Yorkin Keskuspuistolle. Totem Poles eli toteemipaalut piti käydä katsomassa sekä ihailimme rantamaisemia. Puisto oli todella suuri ja siellä olisi voinut viettää vaikka koko päivän.
Ennen hotellille menoa kävimme vielä kuvailemassa Lions Gaten näköalapaikalta. Silta on läntisen Kanadan pisin ja yksi Vancouverin maamerkeistä.
Pitkän päivän jälkeen oli kiva päästä hotellille. Asuimme Best Western Plus Sandsissa, joka sijaitsi lähellä meren rantaa. Viihtyisästä huoneesta oli kiva näköala merelle. Illalla meillä oli omaa aikaa ja tutustuimme hotellin ympäristöön. Teimme pieniä ostoksia ja söimme illallista intialaisessa ravintolassa.
Päivä Vancouverissa
Sää näytti aamulla aurinkoiselta, vaikka sääennustukset olivat luvanneet sadetta. Meillä oli ns. vapaa päivä, eli jokainen sai suunnitella itse päivän ohjelmansa.
Olisin halunnut mennä valassafarille, mutta se oli kallis (130 dollaria) ja sää ei ollut paras mahdollinen. Lisäksi siellä olisi mennyt koko päivä ja halusin nähdä Vancouverista muutakin. Niinpä olimme ystäväni kanssa suunnitelleet, että lähdemme heti aamusta Capilano Suspension Bridge Parkiin, jos sää vaan sallii.
Kävelimme aamiaisen jälkeen noin kilometrin hotellin pihaan, josta lähti ilmainen shuttle bussi puistoon. Ensin tutustuimme heiluvaan riippusiltaan, joka on noin 140 metriä pitkä ja roikkuu 70 metrin korkeudessa. Aluksi jännitti astua sillalle, joka todellakin heilui, koska siellä oli muitakin meidän lisäksemme. Kun alkujännityksestä pääsi, kävely sujui jo paremmin.
Sillalta siirryimme Treetops Adventureen, jossa puista puihin oli rakennettu siltoja ja niitä pitkin teimme kävelykierroksen. Maisemia sai katsella oravaperspektiivistä. Ympärillä oleva metsä muistutti sademetsää. Viimeisenä menimme Cliffwalkille, joka oli kaikista jännittävin.
Fly over Canada
Kun palasimme puistosta takaisin kaupungin keskustaan, alkoi sataa rankasti. Pääsimme sopivasti bussiin pahimman sadekuuron ajaksi.
Jäimme bussista pois rannan lähellä ja suuntasimme Canada Placelle. Opas oli edellisenä päivänä kehunut Fly over Canada -esitystä ja halusimme käydä kokemassa sen. Sade lakkasi juuri sopivasti kun pääsimme takaisin keskustaan.
Fly over Canada oli sekoitus elokuvaa ja ”vuoristorataa”. Istuimme tuoleihin ja turvavöiden kiinnityksen jälkeen lattia liukui pois jalkojen alta. Lähdimme ”lentämään” Kanadan läpi aloittaen matkan itärannikolta ja lopulta päädyimme länteen Canada Placeen. 15 minuutin esitys oli todella upea ja ilman oppaan suositusta olisi jäänyt tekemättä. Loppupäivän vietimme lounaalla ja ostoksilla. Illalla menimme koko ryhmän kanssa yhdessä illalliselle.
Seuraavana aamuna meillä oli vielä aikaa ennen koneen lähtöä tehdä jotain ja päätimme mennä Vancouver Aquariumiin, joka oli kävelymatkan päässä hotellilta. Kiertelimme siellä aikamme ja sitten olikin jo aika hakea tavarat hotellilta ja siirtyä lentokentälle. Lento oli taas Lontoon kautta ja kotona olimme myöhään perjantai-iltana.
Yhteenveto Kanadan matkasta
Kanada teki minuun vaikutuksen upealla luonnolla ja ystävällisillä ihmisillä. Toivottavasti pääsen joskus uudestaan. Itä-Kanada kiinnostaisi ja varsinkin Niagaran putoukset olisi hieno nähdä.
Kiertomatkalla toki istuimme paljon bussissa, mutta kun nähtävää riitti reitin varrella, pääsimme sopivasti jaloittelemaan. Olisi ollut mahtavaa päästä patikoimaan, koska hienoja vaellusreittejä Kanadassa on tarjolla vaikka kuinka. Aika ei vaan riittänyt tällä kertaa patikointipoluille.
Kiertomatkat eivät sovi henkilöille, jotka eivät halua istua bussissa pitkiä matkoja tai eivät pidä ryhmämatkoista. Meillä oli iso 19 hengen ryhmä, mutta siitä huolimatta kaikki toimi hyvin ja pysyimme hienosti aikataulussa. Näin suurella porukalla olisi kaikki voinut mennä helposti pieleen, varsinkin aikataulujen suhteen. Porukassa ei onneksi ollut myöhästelijöitä. Kiva ryhmä, ja keskustelut uusien tuttavuuksien kanssa olivat reissun parasta antia hienojen luontokohteiden lisäksi. Kaiken kaikkiaan matka oli upea ja Kanada hurmasi meidät 6/5.
Onhan blogi seurannassa jo Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä
20 Comments
Kaisa
5.9.2016 at 23:37Hienot kohteet ja Kanadan luonto sekä kiva matkakertomus.
Merja / Merjan matkassa
8.9.2016 at 23:48Kiitos Kaisa! Kanadan luonto on upea. Siinä on jotain samaa kuin Suomessa (paljon metsämaisemaa) mutta meiltä puuttuu vuoret ja jäätiköt ?
Ansku BCN
6.9.2016 at 16:10Vancouver kiinnostaa ihan tosissaan ja toivottavasti lähivuosina tulee sielläkin käytyä! Kanada on alustavissa suunnitelmissa ensi vuodelle, mutta vielä on vähän epävarmaa, että kumpi reuna. Lento länsirannikolle on niin hirveän pitkä ja itärannikolla olisi tuttuja, joita olisi kiva käydä moikkaamassa. Pitää miettiä 🙂
mertsik
8.9.2016 at 23:57Vancouver on kaukana Euroopasta katsottuna mutta jos joskus tulee mahdollisuus mennä, niin suosittelen lämpimästi. Itärannikko kiinnostaisi kovasti lännen jälkeen ?
Pirkko / Meriharakka
7.9.2016 at 08:23Vancouverissa paljon töiden takia oleillut ystäväni on sitä vuolaasti ylistänyt, eli ehkä pitäisi sinne(kin) joskus päätyä. Kanadaan tosin olen päätymässä jo viikonloppuna, mutta Nova Scotiaan ja Prinssi Edwardin saarelle.
Toteemipaaluja näin kai ensimmäisen kerran museossa New Yorkissa ja siksi kyseinen museo tulee minulle niistä aina mieleen!
mertsik
9.9.2016 at 00:03Menkää ihmeessä käymään Vancouverissa! Teillä taisi tänään alkaa matka Kanadaan vai oliko huomenna? Hyvää matkaa joka tapauksessa!
Terhi / Muru Mou
7.9.2016 at 13:20Kuulostaa kivalta reissulta! Mä tykkään matkustaa bussilla, joten tuollainen ryhmämatka sopisi mainiosti – etenkin, kun jää myös omaa aikaa, eikä koko reissua mennä oppaan perässä 🙂 Kanadassa en ole koskaan käynyt, mutta ehdottomasti haluaisin päästä sinne vielä joskus, erityisesti patikoimaan!
mertsik
9.9.2016 at 00:09Kiitos Terhi kommentista! Minäkin löysin matkan aikana itsestäni bussikiertomatkailijan ? Aluksi mietin miten jaksaa istua pitkiä välimatkoja ja meneekö hermot jossain vaiheessa, mutta hyvin jaksoi kun taukoja oli riittävästi ja matkaseurana kivaa porukkaa. Voisin lähteä uudestaankin.
Veera
8.9.2016 at 16:45Mulla on jotenkin ollut Kanadasta mielikuva, että se olis jotenkin tylsä tai siellä ei olis mitään muuta nähtävää kuin pelkkää metsää. Yllättävän monipuolinen toi Vancouverin seutu näkyy kuitenkin olevan, niin varmaan sit muualtakin maasta löytyis vaikka mitä.
mertsik
17.9.2016 at 22:21Kanada on kaukana tylsästä, sieltä löytyy nähtävää laidasta laitaan. Mutta et ole ensimmäinen, jolta kuulen tuon kommentin 🙂
Meri / Syö Matkusta Rakasta
9.9.2016 at 22:34Mulla ei ole Kanadasta tylsää mielikuvaa mutta Vancouverista kylläkin… Mutta pelkästään toi hieno vesiputous ja noi ihanat sillat tuolla metsässä saisi mut lähtemään sinne suunnille! 🙂
mertsik
13.9.2016 at 20:43No, ehdottomasti menet Vancouveriin. Se kaupunki on kaukana tylsästä 🙂
Anna | Muuttolintu.com
10.9.2016 at 02:20Kanadasta löytyy kyllä ihan mielettömiä maisemia, milloinkohan sinne ehtisi! Tuntuu, että se on niin iso, että haluan säästää sitä semmoiseen saumaan, että on kunnolla aikaa. Upea vesiputous! Ryhmämatkalla oon käynyt kerran, ja lähden varmaan joskus uudestaankin, vaikka harvoin niitä tulee tehtyä.
mertsik
13.9.2016 at 20:48Kanada on suuri maa ja muistaakseni pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin heti Venäjän jälkeen. Aikaa sen tutkimiseen saa kyllä menemään vaikka kuinka monta viikkoa. Ryhmämatkoissa on se hyvä puoli, että joku muu hoitaa reittisuunnitelmat ym. puolestasi. Ei tarvitse itse stressata aikatauluista sun muista. Helppoa kun mikä! Huono puoli sitten se, että omat vaikutusmahdollisuudet vähäiset, jos haluat ns. poiketa reitiltä.
Lotta | Watia.fi
10.9.2016 at 13:10Tuttuja paikkoja. Mulle tuli Capilanon puukävelyreiteistä mieleen eewokkikylä. Upeaa luontoa tuolla kyllä on. Kanadasta olen Vancouverin vasta nähnyt, mutta mielelläni näkisin enemmänkin.
mertsik
13.9.2016 at 21:01Kiva kuulla, että siellä on toinen Vancouverin kävijä. Capilanossa oli mukava viettää aikaa. Pelkäsimme koko ajan, milloin saamme sadekuuron niskaan, mutta onneksi rankka sade alkoi vasta, kun olimme jo bussissa matkalla Capilanosta keskustaan.
Johanna @ Out of Office
10.9.2016 at 21:16Kiva kuulla rehellisesti että ”tämä matka ei sovellu henkilöille jotka…” Tuollainen postaus palvelee monia, ja ennen kaikkea tulee sellainen fiilis että sinun arvostelukykyysi voi luottaa 🙂
Puistot ovat mahtavia ihan kaikissa kaupungeissa. Aina Lontoossa käydessäni vietän suurimman osan ajastani puistoissa. Ne tekevät ihmiselle hyvää.
Riippusillat ovat kutkuttavia. Nuo tosin ovat mittasuhteiltaan ihan eri luokkaa kuin Pienen Karhunkierroksen sillat, joille yhdellekin saa mennä vain yksi henkilö kerrallaan. Sveitsissä kävin Titliksen Cliff Walkilla, ja se oli kyllä vuoristomaisemineen kolmen kilometrin korkeudessa aika päräyttävä kokemus.
mertsik
13.9.2016 at 21:04Kiitos pitkästä kommentista Johanna! Bussimatkat eivät sovellu kaikille ja minulla on lähipiirissäkin tuttuja, jotka olisivat varmaan enemmän kärsineet kuin nauttineet tuosta reissusta 🙂 No, ehkä kärjistin hieman. Sveitsin Cliff Walk kuulostaa mahtavalta. Siellä on varmasti huikeat näkymät Alpeille.
Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi
10.9.2016 at 23:13tulipahan taas opittua ja paljon 🙂
Olen kuullut että Vancouver on etnisetsi kirjavan väestönsä ansiosta todella kiinnostava ruokamatkakohdekin!
mertsik
13.9.2016 at 21:07Haha, hyvä että tuli uutta tietoa 🙂 Vancouver toimii varmasti ruokamatkakohteenakin. Me söimme ensimmäisenä iltana intialaisessa ja vaikka paikka ei ulospäin näyttänyt kovin kummoiselta, oli siellä todella hyvää ruokaa.