Peking: Taivaan temppelistä rakkausmarkkinoille

Puiston kuntoilulaitteissa käy kuhina. Vanha mies tarttuu tankoon ja vetää hitaasti ensin yhden leuan, sitten toisen ja kolmannen. Hän pudottautuu ketterästi alas ja ravistelee käsivarsia, jotka ovat nähneet elämää jo usean vuosikymmenen ajan. Toisaalla pirteä eläkeläisnaisten joukko nostaa jalkansa kevyesti aidan päälle ja venyttelee.  Jos itse yrittäisin samaa, saisin krampin välittömästi. Kauempana näkyy taiji-harjoituksia ja osuupa näkökenttään  myös rivitanssin harrastajia.

Nämä kuntoilun harrastajat viettävät vapaapäivää Taivaan temppelin puistossa, Pekingin sydämessä. Hieron unisia silmiäni ja seuraan opasta, joka pitää kädessään metallista keppiä. Sen päässä heiluu punainen tupsu ja tuijotan sitä kuin hypnoosissa. Ryhmämme on ollut Kiinan kamaralla vasta muutaman tunnin. Yölennon jälkeen kukaan ei ole pirteimmillään, mutta koska saamme hotellihuoneet vasta myöhemmin, hyödynnämme ajan tutustumalla Taivaan temppeliin.

Tuntuu uskomattomalta, että vihdoin ja viimein olemme täällä. Tätä matkaa on odotettu. Olemme Lomalinjan järjestämällä matkalla, jossa Pekingin lisäksi vaelletaan muutama päivä Kiinan muurilla. Ystäväni lisäksi matkassa on mukana hänen serkkunsa sekä toinen vaelluskaveri. Kaiken kaikkiaan ryhmämme on 20 hengen kokoinen.

Taivaan temppeli – kiinalaista arkkitehtuuria parhaimmillaan

Hikipisaroita pyyhkien saavumme viimein temppelialueelle. Lämpötila on kohonnut lähelle hellelukemia ja pitkissä housuissa alkaa tuntua tukahduttavan kuumalta. Paikallisoppaamme Leo kertoo meille Taivaan temppelin historiasta. Saamme kuulla muun muassa, että temppeli on rakennettu ilman nauloja. Se kuulostaa uskomattomalle. Miten mitään voi rakentaa ilman nauloja?

Taivaan temppeli eli Tiantan rakennettiin Ming-dynastian aikana 1400-luvun alkupuolella. Samaan aikaan valmistui myös Kielletty kaupunki. Taivaan temppeli on alueeltaan suurempi kuin Kielletty kaupunki, koska keisari ei uskaltanut rakentaa itselleen suurempaa kuin taivaan jumalalle.

Taivaan temppeli oli satojen vuosien ajan paikka, jossa keisarit kävivät talvipäivän seisauksen aikana uhraamassa taivaan jumalalle hyvän sadon ja menestyksen puolesta. Tavallisella kansalla ei ollut Ming- ja Qing -dynastian aikaan mitään asiaa temppeliin. Siellä saivat käydä vain keisarit. Nykyisin temppelin laajassa puistossa käy päivittäin tuhansittain ihmisiä –  niin paikallisia kuin turistejakin. Meidän vierailumme aikana siellä oli ihmisiä poikkeuksellisen paljon, koska kiinalaisilla on vapun aikaan neljän päivän vapaa. Ja mikäs sen parempaa ajanvietettä, kuin lähteä puistoon.

Temppelialueella on useita rakennuksia, mutta tunnetuimpia ovat kolmikattoinen Runsaan Sadon Rukoushalli eli Qinian Dian, yksikattoinen Keisarillinen taivaanholvi sekä Pyöröalttari. Runsaan sadon rukoushallin on sanottu olevan Pekingin kaunein rakennus. Se seisoo marmorijalustalla ja sen värimaailma koostuu sinisestä, punaisesta ja vihreästä. Sininen pyörökatto symboloi taivasta ja punainen on keisarin väri.

Taivaan temppeli on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1998 lähtien.

Love market – haussa sopiva puoliso jälkikasvulle

Kun olemme tutustuneet temppelialueeseen ja kävelemme takaisin bussille, opas kertoo näyttävänsä meille vielä jotain erikoista. Puiston toisella laidalla kiinalaiset vanhemmat etsivät jälkikasvulleen puolisoa. Opas kehottaa meitä kävelemään alueen halki ”muina miehinä” ja laittamaan kamerat piiloon. Tämä ei varsinaisesti ole kohde, jota turisteille esitellään.

Näemme jo kaukaa, ettei kyse ole muutamasta isästä ja äidistä, vaan paikalla on kokonainen väkijoukko. Kun kävelemme lähemmäksi, huomaamme maassa olevat noin A4-kokoiset paperilaput. Niihin vanhemmat ovat kirjoittaneet tietoja lapsestaan. Kiinan kielisen tekstin seasta erottaa numeroita, jotka tarkoittavat ikää ja pituutta. Muita mainitsemisen arvoisia asioita ovat muun muassa koulutus, varallisuus sekä toiveet tulevasta puolisosta.  Kun paperisen esittelyn pohjalta kiinnostava ehdokas löytyy, pyydetään nuoren valokuva nähtäväksi. Kun kävelemme paperilappujen koristamaan kujaa pitkin, näen naisen kädessä pienen valokuvan noin 20-vuotiaasta pojasta, jota hän mietteliäästi katsoo. Olisiko siinä kenties hänen tyttärensä tuleva puoliso?

Järjestetyt avioliitot ovat osa kiinalaista perinnettä, mutta nykypäivänä ns. rakkausavioliitot alkavat yleistymään. Ongelmana on yhden lapsen vääristämä sukupuolijakauma, jonka vuoksi Kiinassa on miljoonia miehiä ilman puolisoa, koska naisia ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Yhden lapsen politiikasta luovuttiin vuonna 2015. Kuulimme myöhemmin oppaalta, että sääntö oli koskenut vain valtaväestöä, ei siis koko Kiinaa. Jos halusi tehdä enemmän lapsia kuin yhden, siitä joutui maksamaan ”sakkoa”. Summa oli sen verran suuri, ettei monella ollut siihen varaa. Edulliseksi ei tule puolison löytyminenkään, koska tulevalle vaimolle pitää hankkia talo ja auto. Se on vähimmäisvaatimus.

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.