Kiinan muurin vaelluksen jälkeen palasimme takaisin Pekingiin. Oli oli vieläkin tukkoinen ja otin aamulla särkylääkkeen lisäksi allergialääkkeen. Muiden kanssa keskustellessa oli herännyt epäilys olisiko tauti kuitenkin allergiasta johtuvaa. Bussimatka kesti yli kaksi tuntia ja saimme tällä kertaa osamme myös Pekingin ruuhkista. Autoilua on pyritty vähentämään kaupungissa siten, että rekisterikilven viimeinen numero osoittaa minä päivinä saa ajaa ja milloin ei. Ruuhkien lisäksi tällä on pyritty vaikuttamaan kaupungin saasteongelmiin. Pekingiläiset ovat kuitenkin kiertäneet tämän säännön niin, että perheessä on kaksi autoa ja he vaihtavat kulkuneuvoa sen mukaan milloin sillä saa ajaa.
Viimeinen vaellusyö vietettiin Gubeikoussa. Tässä kylän hiljainen raitti aamutuimaan.
Keskipäivän ruuhkaa Pekingissä
Teenmaistajaiset Pekingissä
Kun vihdoin pääsimme ruuhkan keskeltä Pekingin keskustaan, menimme teenmaistajaisiin. Maistelimme viittä eri laatua ja kuulimme muun muassa miten tee pitäisi oikeaoppisesti hauduttaa ja miten eri teelaadut eroavat toisistaan. Teelehtien päälle ei saisi kaataa kiehuvaa 100 asteista vettä, vaan oikea lämpötila oli noin 80-90 astetta.
Kaikki valmiina teen maistajaisiin
Kiinalaiset eivät käytä teen kanssa sokeria, maitoa, hunajaa tai mitään muutakaan ylimääräistä. Tee juodaan sellaisenaan. Marjatee nousi omaksi suosikiksi eri teelaatujen joukosta. Maun lisäksi sillä oli kaunis punainen väri. Vaikka en teen suurkuluttaja tai ystävä olekaan, oli tämä ihan mielenkiintoinen kokemus. Kun teelaadut oli maisteltu, pääsimme ostoksille. Teen lisäksi myynnissä oli mukeja ym. aiheeseen liittyvää.
Tämän leivän näköisen teen arvo vaihtelee sen mukaan miten vanha se on. Makuelämys se ei ainakaan ollut, kun sitä maistoimme
Teenmaistajaisten jälkeen menimme lounaalle. Tämä annos näyttää jälkiruoalta mutta on oikeasti perunaa
Silkkitehtaalle ostoksille
Koska olimme vierailulla maassa, jossa silkki keksittiin, täytyihän meidän tutustua silkin valmistukseen. Niinpä seuraava osoite oli silkkitehdas. Tätä vierailua olimme naisväellä odottaneet, koska kukapa vastustaisi hyviä löytöjä ja kivoja kotiinviemisiä.
Ennen kuin pääsimme avaamaan kukkaron nyörejä, saimme kuulla hieman historiaa sekä tarinaa silkin valmistuksen eri vaiheista. Meidän ihmeteltäväksi tuotiin myös silkkiperhosen toukkia, jotka möyrivät lautaselle laitettujen lehtien päällä. Yhteen kiloon silkkiä käytetään noin 10 000 toukkaa. Kuulostaa huimalta. Kun meille kerrotaan, että vuosittainen silkkituotanto on noin 70 000 tonnia, ei pää osaa enää laskea siihen tarvittavaa toukkamäärää. Näiden tietojen jälkeen ei tarvinnut myöskään ihmetellä silkkituotteiden hintoja, jotka hipovat taivasta.
Silkkiperhosen toukkia
Kaaren päälle on pingotettu ohut kerros silkkiä
Kun vihdoin pääsimme hypistelemään silkkituotteita, vaihtui ostovimma nopeasti pettymykseen. Hinnat olivat huomattavasti kalliimpia kuin luulimme. Silkkipeitot maksoivat yli 100 € / kpl. Toki niistä saisi Suomessa pulittaa vielä enemmän, mutta en halunnut reissubudjettia tuhlata neljään peittoon. Tyynyt olivat edullisempia ja niitä lähti pari mukaan. Vaatteet oli tehty pienikokoisille kiinalaisille, joten niitä ei tarvinnut edes sovittaa. Kantamukset eivät isoja olleet, kun tuolta poistuimme vähin äänin takaisin bussiin.
Kiinalaista hierontaa
Kolmen vaelluspäivän jälkeen meille tarjoutui mahdollisuus kokovartalohierontaan hotellilla. Me emme kauaa miettineet mennäkö vai ei. Tai itseasiassa meidän ei tarvinnut mennä minnekään, kun hierojat tulivat meidän huoneeseemme. Hieman ihmettelimme ystäväni kanssa, kun hierojanaiset tulivat paikalle käsilaukkuja heilutellen. Heillä ei ollut mukana muuta kuin öljyjä ja voiteita. Missä olivat hierontapöydät, pyyhkeet, viltit ym.?
Hotellin pyyhkeet levitettiin sängylle ja siitä alkoi 1,5 tuntia kestävä hieronta, joka pehmensi mukavasti vaelluksella jumiin menneitä lihaksia. Kun tunti oli kulunut, naiset hipsivät yhdessä tuumin kylpyhuoneeseen. Mietimme mitä he siellä mahtoivat tehdä, kun hieronta aikaakin oli vielä jäljellä. Hetken kuluttua he saapuivat käsissään lämpimällä vedellä täytetyt muovipussit. Niissä liotimme jalkoja 10 minuttia ja sitten oli jalkahieronnan vuoro. Se oli niin taivaallista, että nukahdin.
Jos silkkituotteet tuntuivat kalliilta, niin hieronta oli hyvin edullista. Maksoimme 1,5 tunnin hieronnasta vain 30 €. Meidän hierojat eivät pyytäneet tippiä, mutta muilta oli käsi ojossa anottu lisää rahaa.
Päivä oli ollut niin tapahtumarikas, että illallisen ja pienen kävelylenkin jälkeen uni taas maittoi. Vielä olisi yksi kokonainen päivä Pekingissä jäljellä ennen kotiin lähtöä.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Taivaan temppelistä rakkausmarkkinoille
Peking: Taivaallisen rauhan aukio, Kielletty kaupunki ja Kesäpalatsi
Vaellus Kiinan muurilla alkaa – upea Ancient Badaling
Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.
12 Comments
Piyya
2.7.2019 at 22:15Tällaiset valmiit retket saattaa ola puuduttavaa, mutta mitä ilmeisemmin saitte reppuuni mukaan vaikka minkälaisia kokemuksia ja ilmeisesti ihan konkreettisia ostoksiakin.
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:13Kiitos Piyya! Tämä kuului osaksi matkaohjelmaa ja oli minusta ihan mielenkiintoinen. Kuitenkin sellaista ohjelmaa mitä en muuten olisi kokenut tai alkanut selvittelemään mahdollisuuksia. Se on totta, että jotkut valmiit retket ovat ihan ajanhukkaa, mutta onneksi tässä ei käynyt niin vaikka tuo silkkitehdas pettymyksen tuottikin hintatasollaan ja valikoimillaan.
Annemaria/Samppanjaa muovimukista
4.7.2019 at 10:26Näitä sun Peking-postauksia on kiva lukea. Reilut 15 vuotta sitten mulla oli Kiina-ilmiö ja tuli Pekingissäkin käytyä pariin otteeseen. Kiina ja ikiaikainen historia iski minuun täysillä. Ovatpa hinnat nousseet! Tuolloin silkkiä ja kashmiriä sai halvalla niin, että lisämatkalaukkuja joutui ostamaan. Tosin Peking on varmaan noista päivistä muuttunut muutenkin valtavasti.
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:16Kiitos Annemaria! Kiva kuulla, että olet tykännyt näistä Pekingin jutuista 🙂 Hinnat siellä ovat nousseet, koska työkaverini usutti minua ennen matkaa ostamaan noita silkkipeittoja ja kehui että ovat tuolla todella edullisia. Kauhistuin tuota hintaa. Itselleni olisin voinutkin sen vielä hankkia, mutta kun niitä olisi pitänyt ostaa neljä, niin en sitten viitsinyt niin paljon sijoittaa.
Terhi
5.7.2019 at 10:43Pekingissä ollessani jouduin ostoshysterian valtaan, joku sängynpeittokin tarttui mukaan. Jalkahieronnassakin oltiin, tosin siellä pakkomyytiin jotain ylihinnoiteltuja luonnonlääkkeitä joissa vasta kotona huomasin olevan vanhentuneen päiväyksen. Ei siis ihan yhtä autuas hierontakokemus, valitettavasti.
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:17Kiitos Terhi! Harmi, että sinun hierontakokemus ei ollut niin hyvä. Minäkin kiittelin lähinnä sitä jalkahierontaa, muuten se oli sellaista läpsyttelyä 🙂
Rosa
6.7.2019 at 22:18Kiinnostavaa tietoa autoilusääntöjen kiertämisestä. Noinhan se varmaan menee maassa kuin maassa, että liiallinen säännöstely saa ihmiset kiertämään sääntöjä. Teehuone näytti kauniilta ja autenttiselta. Erityisesti pidin astioista.
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:19Kiitos Rosa! Ihminen on kekseliäs. Sääntöjä kierretään aina kun voidaan – se tuntuu olevan tapana maassa kuin maassa 🙂 Teehuone oli todella kaunis ja siellä oli paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Jos olisin teen suurkuluttaja, niin tuo paikka olisi ollut taivas.
Anna | TÄMÄ MATKA
7.7.2019 at 07:38Mä ostin Kiinasta ihanat silkkipeitteet. Ne maksoi sikäläisittäinkin paljon, mutta vielä enemmän ne olisi maksaneet Suomessa. Olin ensin hieman epäileväinen niiden suhteen mutta upeaa laatua ja ihanat nukkua. Se oli sellainen yllätysvierailu silkkitehtaalle. Paikallisopas ei olisi halunnut meitä sinne viedä, mutta onneksi pidimme päämme ja menimme. Teppo pyysi tuomaan teetä tuliaiseksi, mutta mulla oli kokoajan niin kiire, etten ehtinyt edes teenmaistajaisiin. Kentältä sitten ostin tajuamatta laaduista kovinkaan paljoa. Osa oli erinomaisia, osan lahjoitin eteenpäin, kun en tykännyt.
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:20Kiitos Anna! Kiva kuulla, että olet ollut silkkipeitteisiin tyytyväinen. Ne olisivat varmasti olleet hintansa väärtti, mutta nuukuus iski 🙂
Iida in Translation
7.7.2019 at 13:18Kiva lukea näitä Pekingin kertomuksiasi! Olisin voinut ottaa tuon reissupäivän ohjelmaani tuollaisenaan, sekä tee, silkki että hieronta kiinnostavat kovasti ☺️ Ja eipä olisi tullut mieleen tuon ”jäätelön” olevan peruna-annos!
Mietin, mahtoivatkohan allergiaoireet Pekingissä ehkä johtua saasteistakin?
Merja / Merjan matkassa
10.7.2019 at 17:21Kiitos Iida! Mukava kuulla, että olet tykännyt Pekingin jutuista 🙂 Allergiaoireet saattoivat hyvin johtua myös saasteista. Moni muukin valitteli vaelluksen päätteeksi flunssaista oloa. Muurilla saasteita ei ollut, mutta Pekingin yllä niitä valitettavasti oli.