Taivaallisen rauhan aukio eli Tiananmenin aukio sijaitsee Pekingin sydämessä. Aukion keskipisteenä, keskellä keisarillista polkua, on Maon mausoleumi. Kiinalainen paikallisoppaamme Leo kertoo, että hautarakennuksen paikka on hyvä esimerkki Maon mahdista. Tuskinpa kukaan muu olisi saanut viimeistä leposijaa paikalle, jossa aikoinaan vain keisareilla oli lupa kulkea.
Olemme Pekingissä toista päivää ja tarkoituksena on tutustua kolmeen kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä; Taivaallisen rauhan aukioon, Kiellettyyn kaupunkiin sekä Kesäpalatsiin. Edellisenä päivänä kävimme jo tutustumassa Taivaan temppeliin, joka on myös näkemisen arvoinen paikka. Aloitamme kierroksen Taivaallisen rauhan aukiolta, jossa on aikaisesta aamusta huolimatta jo satoja, ellei tuhansia ihmisiä jonottamassa mausoleumiin. Me emme mene jonon jatkoksi, vaan kierrämme aukion päästä päähän ihmetellen sen valtavaa kokoa. Taivaallisen rauhan aukiota ympärilläkin on paljon nähtävää; pohjoisessa Kielletty kaupunki, itäpuolella kansallismuseo ja lännessä parlamenttitalo. Keskellä aukiota on Kansansankareiden muistomerkki. Granaattipylvään reliefit kuvaavat Kiinan vallankumouksen vaiheita.
Moni muistaa Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksista. He vaativat parempia taloudellisia oloja sekä lehdistönvapautta. Opiskelijoiden lisäksi mielenosoitukseen osallistui myös työläisiä sekä tiede- ja kulttuurivaikuttajia. Armeija kukisti mielenosoituksen voimakeinoin ja siinä kuoli tuhansia ihmisiä, joista suurin osa oli työläisiä. Aiemmin on uutisoitu, että menehtyneet olisivat olleet opiskelijoita, mutta heitä kuoli vain muutamia, koska he onnistuivat poistumaan paikalta ennen tulituksen alkamista. Tapahtumista on liikkeellä paljon ristiriitaista tietoa ja totuuden tietävät vain paikalla olleet.
Kielletty kaupunki – keisareiden yksityinen valtakunta
Päivästä on tulossa kuuma ja hikeä pyyhkien siirrymme aukion pohjoispuolelle, jossa ylitämme ensin vilkkaasti liikennöidyn kadun. Sieltä kävelemme Taivaallisen rauhan portin kautta Kiellettyyn kaupunkiin. Portin keskellä on Maon kuva, jossa hän on 53-vuotias. Kuva vaihdetaan vuoden kahden välein, jotta se pysyisi hyväkuntoisen näköisenä. Kiellettyyn kaupunkiin myydään päivittäin 80 000 lippua, joka kuulostaa hurjalta määrältä. Tänään se on kuitenkin loppuunmyyty. Leo on hoitanut meille liput, joten meiltä Kielletty kaupunki ei jää väliin.
Kun olemme selviytyneet turva- ja lipuntarkastuksesta saavumme isolle aukiolle. Sen halki itä-länsisuunnassa virtaa Kultainen joki. Joen yli on tehty viisi marmorista siltaa. Kielletty kaupunki oli aikoinaan tarkkaan suojeltu paikka ja ulkopuolisten pääsy keisarin yksityisiin palatseihin oli kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä. Vain keisari sai liikkua alueella vapaasti.
Kielletty kaupunki oli keisari Yonglen suuri rakennushanke, joka kesti 14 vuotta. Palatsialuetta oli rakentamassa noin miljoona ihmistä ja se valmistui vuonna 1420. Palatsialueesta tuli yhteensä 74 hehtaarin kokoinen ja huoneita siellä kerrotaan olevan 9999. Vielä tänäkin päivänä se on maailman suurin palatsi.
Kielletyssä kaupungissa asui tuhansia ihmisiä ja heidän kaikkien tärkein tehtävä oli palvella keisaria. Keisarin perheen lisäksi kaupungissa asuivat keisarilliset eunukit sekä jalkavaimot, jotka eivät koskaan saaneet poistua Kielletystä kaupungista. Heidän ainoa tehtävänsä oli keisarin sukupuolisten halujen tyydyttäminen. Keisarin kuoltua kaikki jalkavaimot tapettiin, koska uusi keisari toi tullessaan omansa.
Opas kertoo meille Kielletyn kaupungin historiasta sekä mainitsee rakennuksien nimiä, jotka ovat todella yleviä. Vai mitäs sanotte Ylimmän harmonian portista, Täydellisen sopusoinnun hallista tai Sopusoinnun säilyttämisen hallista? Opas kiinnittää huomiomme rakennusten katon harjassa oleviin eläinfiguureihin. Eläinten uskottiin suojelevan rakennuksia tulipaloilta. Toinen huomioitava asia oli isot padat. Jos tulipalo kaikesta huolimatta olisi syttynyt, padoissa olevalla vedellä sammutustyöt olisi saatu nopeasti alkuun. Tuli oli yksi Kielletyn kaupungin pahimmista vihollisista.
Kuulemme myös, että rakennusten isot pylväspuut on tuotu Tiibetistä. Puiden siirtäminen jokea pitkin kesti kolme vuotta. Koska joki ei yltänyt Pekingiin saakka, loppumatkan puut matkasivat tätä tarkoitusta varten rakennettuja kanavia pitkin. Lopuksi tutustumme Keisarilliseen puutarhaan, joka oli aikoinaan keisarin rentoutumispaikka. Puutarhassa on toistasataa puuta, erilaisia kiviä, lampia, paviljonkeja ja temppeleitä.
Kierroksemme on kestänyt kolme tuntia ja pieni väsymys alkaa hiipimään nälän kera. Tietoa on tullut niin paljon, että infoähky uhkaa myös ja vaikka puutarha on todella kaunis, en jaksa innostua siitä enää samalla tavalla kuin aamutuimaan näkemästämme Taivaallisen rauhan aukiosta.
Hyppäämme bussiin ja ajamme noin 20 minuutin päässä olevaan Ramada-hotelliin lounaalle. Matkalla näemme Pekingin kesäolympialaisiin rakennetun stadionin, joka sai lempinimen ”Linnunpesä” erikoisen muotonsa vuoksi.
Kesäpalatsi – keisareiden kesäkeidas
Lounas piristää ja sen jälkeen siirrymme bussilla Kesäpalatsiin, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Pekingin keskustasta. Kesäpalatsia käytettiin Qing-dynastian aikana vapaa-ajanviettopaikkana, jonne saattoi paeta helteistä Kiellettyä kaupunkia. Kiinalaiset yhdistävät palatsin kuitenkin vahvasti leskikeisarinna Cixiin. Hän oli keisarin jalkavaimo ja synnytti tälle poikalapsen. Keisarin kuoltua Cixi kaappasi vallan itselleen. Melkoinen daami siis. Hän rakennutti myös kesäpalatsin kahdesti uudelleen. Ranskalaiset ja englantiset sotilaat tuhosivat palatsin vuonna 1860 ja toisen kerran se sai vaurioita boksarikapinassa.
Kesäpalatsi levittäytyy noin 300 hehtaarin alueelle, josta kolme neljäsosaa on vettä. Kokonaan emme ehdi sitä tutkia vaan menemme pääsisäänkäynniltä ensin Hyväntahtoisuuden ja pitkäikäisyyden halliin, jossa oli Cixin valtaistuin. Sieltä kävelemme 728 metrin pituista käytävää, joka myötäilee Kunminginjärven rantaa, pitkin kohti laitureita. Käytävän kattoparruissa on koristeena yli 14 000 maalausta. Kävellessä pohdimme minkälaista ylläpitoa tämäkin paikka vaatii. Aurinko ja ilmansaasteet haalistavat rakennusten ulkopintoja ja maalauksia täytyy restauroida.
Kunminginjärven vesi ei ole uintikelpoista, mutta talvella järven jää täyttyy luistelijoista. Kesäisin voi vuokrata soutu- tai polkuveneitä, joita nytkin näkyy järvellä useita. Kesäpalatsi on paitsi turistien suosiossa, myös kiinalaiset viettävät siellä mielellään aikaa. Kun pääsemme laiturin luokse, huomio kiinnittyy valtavaan marmorilaivaan (marble boat), joka nimestään huolimatta ei ole marmoria. Leskikeisarinna Cixi rakennutti tämän laivaa muistuttavan huvimajan, jonka kansi on marmorin näköiseksi maalattua puuta.
Laiturilta hyppäämme laivaan, jolla siirrymme järven halki Eteläjärven saareen johtavan sillan viereen. Palatsialuetta on hienoa katsella myös järveltä käsin ja kaikenlaisista pikkuristeilyistä tykkäävänä olen tästä mahdollisuudesta innoissani, vaikkei venematka kauaa kestäkään.
Leo kertoo meille vielä lisää alueen historiasta ennen kuin hyppäämme takaisin bussiin ja siirrymme hotelliin. Loppupäivä on vapaata. Sen aloitamme heittäytymällä hotellin sängylle ja nostamalla jalat ylös. Askelmittari näyttää päivän saldoksi 7 kilometriä ja 30 asteen helteessä se on ollut hikinen suoritus. Seuraavana päivänä jätämme hotellin muutamaksi päiväksi ja siirrymme Kiinan muurille. Sieltä alkaa matkan vaellusosuus.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Taivaan temppelistä rakkausmarkkinoille
Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.
22 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
27.5.2019 at 23:52Todella kiinnostavia faktoja ja upeita kuvia! Meidän tavoitteena on matkata Kiinaan ensi vuonna, joskaan Peking ei todennäköisesti osu reitillemme.
Merja / Merjan matkassa
28.5.2019 at 16:23Kiitos Mikko! Minne päin Kiinaa olette menossa?
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
29.5.2019 at 18:43Etelä- ja Keski-Kiina kiinnostaa kovasti. Guilinin Yangshuo ja Li-joki, Hunain maakunta ja Zhangjiajie National Forest Park (Avatar-vuoristo), Sichuanin maakunta ja erityisesti Jiuzhaigou mutta myös Huanglong sekä Yunnanin maakunta ja siellä ehkä Kunming ja sen lähellä oleva kivimetsä.
Hieman jännittää, että miten ruuhkaisia tuollaiset luontopaikat mahtavat olla. Upeilta näytttäväyt ainakin kuvista.
Merja / Merjan matkassa
30.5.2019 at 17:40Kuulostaa upealta. Etelä-Kiina kiinnostaisi minuakin. Siellä on hienoja luontokohteita.
Pirkko / Meriharakka
28.5.2019 at 13:05Viime kesänä ”jouduimme” olemaan Pekingissä muutaman päivän matkalla Mongoliaan, sillä junia välillä Peking – Ulan Bator ei mene ihan joka päivä emmekä halunneet riskeerata ja tulla Pekingiin liian viime hetkellä. Itselleni kerta kaupungissa oli toinen, miehelle ensimmäinen ja kysyin häneltä missä määrin haluaisi Pekingiä koluta eikä ensin ollut innostunut mistään. Asuimme kuitenkin lähellä Taivaallisen rauhan aukiota, joten aloitimme siitä. Ja kävimme me eläintarhassakin pandoja katsomassa ja uutta oopperataloa ja hutongeja, eli kyllä se lievä kiinnostus Pekingiin sieltä sitten kuitenkin heräsi.
Merja / Merjan matkassa
28.5.2019 at 16:28Kiitos Pirkko! Meilläkin kävi tuo eläintarha mielessä, kun vapaapäivän ohjelmaa mietittiin. Vaihdettiin se kuitenkin hutong-kierrokseen, jonka paikallinen opas meille veti. Se oli todella mielenkiintoinen ja pääsimme myös vierailemaan yhden hutongissa asuvan pariskunnan luona. Pekingissä riittää näkemistä ja löytyisi uutta varmasti vielä uudellekin reissulle, mutta ainakin nyt arvelen nähneeni ne mielenkiintoisimmat palat noiden päivien aikana.
Terhi
29.5.2019 at 10:18Aika mahtava tuo Kielletyn kaupungin turistien määrä. Kesäpalatsi on kyllä kaunis paikka, mutta askelia tosiaankin kertyy tuossa mahtavan kokoisessa puistossa. Koska jalkavaimojen osa ei ollut herkkua keisarien Kiinassa niin olipa hyvä, että edes yksi – Cixi oli määrätietoinen ja rohkea, ehkä vähän röyhkeäkin nainen.
Merja / Merjan matkassa
30.5.2019 at 17:43Kiitos Terhi! Luulin kuulleeni ensin Kielletyn kaupungin turistimäärän väärin, mutta kyllä se tosiaan oli 80 000. Onhan se aika huikea eikä heti tule mieleen toista paikkaa, jossa päivittäin kävisi tuollainen määrä porukkaa. Pointsit Cixille, vaikka ei tainnut sieltä mukavimmasta päästä ollakaan 🙂
Sari / matkalla lähelle tai kauas
29.5.2019 at 18:23Aikamoinen on kielletyn kaupungin vierailijamäärä. Mistä liput hommasitte? Ilmeisesti ne kannattaa ostaa etukäteen?
Merja / Merjan matkassa
30.5.2019 at 17:51Kiitos Sari! Opas järjesti meille liput ja ne kuuluivat matkan hintaan. Kannattaa ostaa liput etukäteen netistä. Maksavat noin 8 €/hlö eli eivät ole kalliita. Passi pitää olla myös mukana.
Emma
30.5.2019 at 11:18Ihana päästä fiilistelemään Pekingiä sun juttujen kautta! Mulla on jo useampi vuosi siitä kun olen käynyt näissä isoissa nähtävyyksissä, mutta kyllä ne vaan kaikki on sen arvoisia, että pitäisi käydä uudestaankin. Vaikka sitten kyllä tykkään ihan perus-Pekingistäkin niin paljon, että kun sinne taas pääsee, niin malttaako sitä uhrata montaa päivää jo käytyihin paikkoihin, hmmm… Ratkaisu on selkeästi vaan mennä Pekingiin kerralla pidemmäksi aikaa, niin ehtii! 😀
Merja / Merjan matkassa
30.5.2019 at 17:53Kiva kuulla Emma, että olet tykännyt 🙂 Pekingissä saa ajan kyllä kulumaan ja vaikka olet siellä käynyt useamman kerran niin uutta löytyy varmasti aina.
Sonja | FIFTYFIFTY
30.5.2019 at 11:50On se vaikuttava tuo Kielletty kaupunki! Hassua, en ole koskaan käynyt Kiinassa, mutta viime aikoina on tullut oltua niin momessa muussa kaupungissa Chinatownin hulinoissa (Singapore, New York, Melaka) että tällä hetkellä Kiinaan lähteminen ei ole ensimmäisenä listalla. 😀 Mutta siis ehdottomasti jonain päivänä tahdon nämä paikat nähdä ihan omin silmin. 🙂
Merja / Merjan matkassa
30.5.2019 at 17:56Kiitos Sonja! 🙂 Monesta kaupungista Chinatown tosiaan löytyy ja niissä on kiva pistäytyä. Viimeisin missä ollaan käyty oli San Franciscossa. Kielletty kaupunki oli vaikuttava paikka ja vaikka olin nähnyt siitä kuvia etukäteen, se silti yllätti suuruudellaan.
Suvi / Suvin matkassa
1.6.2019 at 14:41Kiitos paljon tästä postauksesta, todella mielenkiintoista luettavaa! Kiinassa on kyllä jotain todella kiehtovaa, ja se(kin) on omalla matka bucket listalla jonottamassa vuoroaan tulla valloitetuksi 🙂
Merja / Merjan matkassa
6.6.2019 at 16:25Kiitos Suvi! Kiva kuulla, että tykkäsit. Minulle Kiina ei ole ollut TOP-kohteiden joukossa, mutta se yllätti positiivisesti. Olisi kiinnostaa päästä näkemään Kiinaa laajemminkin. Varsinkin Etelä-Kiina kiinnostaisi.
Miika / Scenic Road Hunters
25.6.2019 at 22:00Kiina on kyllä ihmeellinen ja erilainen maa. En ole koskaan käynyt mutta tavallaan kiinnostaisi.
Keisarilla näyttäisi olleen ruhtinaallisesti tilaa kun taas tavalliset eläneet ahtaudessa.
Harmi kun suomalainen ei saa ajaa Kiinassa vaikka liikenne on kyllä semmosta, et varmaan toisaalta ihan hyvä.
Merja / Merjan matkassa
29.6.2019 at 13:02Kiitos Miika! Liikenne vaikutti aika hurjalta. Jalankulkijoita ei juuri kunnioitettu. Bussi meinasi ajaa meidän päälle suojatiellä. Ehdimme juuri alta pois. Sitä en muuten tiennyt, ettei suomalaiset saa ajaa Kiinassa.
Iida In Translation
27.6.2019 at 16:03Olipa kiinnostavia tarinoita ja mahtava tunnelmakuva reissupäivästä Pekingistä! Hymähtelin ääneen noille hallien ja rakennusten nimille. Eipä tämä matkakuumetta kyllä vähentänyt laisinkaan! 🙂
Toivottavasti vielä jonain päivänä hyppään Trans-Siperian junaan ja kuljen Kiinaa kiertelemään <3 Seuraava kosketus Pekingiin tulee kyllä olemaan huomattavasti arkisempi – lennän nimittäin Japanista kotiin Suomeen sitä kautta. 😀
Merja / Merjan matkassa
29.6.2019 at 13:04Kiitos Iida! Trans-Siperia olisi mielenkiintoinen kokemus. Minua kiinnostaisi Mongolia. Kiinassa riittäisi myös vielä nähtävää.
Mirka / Reason for Season
30.6.2019 at 18:19Aika hurjia turistimääriä siellä. Mutta hurja on toisaalta kyllä väkimääräkin tuossa maassa, kun itse osaisin luetella sen miljoonakaupungeista vaan muutaman hassun prosentin. Mielenkiintoisia tarinoita historiasta, mutta samalla nousee vähän ahdistus, kun miettii, että tuollainen meininki ei sittenkään ole maailmassa pelkästään historiaa. En ole koskaan käynyt Kiinassa, mutta olisi varmasti kiehtova ja erilainen kokemus.
Merja / Merjan matkassa
3.7.2019 at 23:01Kiitos Mirka! Kiina oli hyvin erilainen matkakohde kuin muut missä olen käynyt. Siellä on vieläkin vallalla tapoja, jotka eivät meille ole enää tätä päivää. Onhan nämä valtavat pytingit aivan uskomattomia ja kun ajattelee että ne ovat usein yhden ihmisen halusta lähteneet. Vaikea käsittää 🙂