Peking:Taivaallisen rauhan aukio, Kielletty kaupunki, Kesäpalatsi

Taivaallisen rauhan aukio eli Tiananmenin aukio sijaitsee Pekingin sydämessä. Aukion keskipisteenä, keskellä keisarillista polkua, on Maon mausoleumi. Kiinalainen paikallisoppaamme Leo kertoo, että hautarakennuksen paikka on hyvä esimerkki Maon mahdista. Tuskinpa kukaan muu olisi saanut viimeistä leposijaa paikalle, jossa aikoinaan vain keisareilla oli lupa kulkea.

Olemme Pekingissä toista päivää ja tarkoituksena on tutustua kolmeen kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä; Taivaallisen rauhan aukioon, Kiellettyyn kaupunkiin sekä Kesäpalatsiin. Edellisenä päivänä kävimme jo tutustumassa Taivaan temppeliin, joka on myös näkemisen arvoinen paikka. Aloitamme kierroksen Taivaallisen rauhan aukiolta, jossa on aikaisesta aamusta huolimatta jo satoja, ellei tuhansia ihmisiä jonottamassa mausoleumiin. Me emme mene jonon jatkoksi, vaan kierrämme aukion päästä päähän ihmetellen sen valtavaa kokoa. Taivaallisen rauhan aukiota ympärilläkin on paljon nähtävää; pohjoisessa Kielletty kaupunki, itäpuolella kansallismuseo ja lännessä parlamenttitalo. Keskellä aukiota on Kansansankareiden muistomerkki. Granaattipylvään reliefit kuvaavat Kiinan vallankumouksen vaiheita.

Moni muistaa Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksista. He vaativat parempia taloudellisia oloja sekä lehdistönvapautta. Opiskelijoiden lisäksi mielenosoitukseen osallistui myös työläisiä sekä tiede- ja kulttuurivaikuttajia. Armeija kukisti mielenosoituksen voimakeinoin ja siinä kuoli tuhansia ihmisiä, joista suurin osa oli työläisiä. Aiemmin on uutisoitu, että menehtyneet olisivat olleet opiskelijoita, mutta heitä kuoli vain muutamia, koska he onnistuivat poistumaan paikalta ennen tulituksen alkamista. Tapahtumista on liikkeellä paljon ristiriitaista tietoa ja totuuden tietävät vain paikalla olleet.

Kielletty kaupunki – keisareiden yksityinen valtakunta

Päivästä on tulossa kuuma ja hikeä pyyhkien siirrymme aukion pohjoispuolelle, jossa ylitämme ensin vilkkaasti liikennöidyn kadun. Sieltä kävelemme Taivaallisen rauhan portin kautta Kiellettyyn kaupunkiin. Portin keskellä on Maon kuva, jossa hän on 53-vuotias. Kuva vaihdetaan vuoden kahden välein, jotta se pysyisi hyväkuntoisen näköisenä. Kiellettyyn kaupunkiin myydään päivittäin 80 000 lippua, joka kuulostaa hurjalta määrältä. Tänään se on kuitenkin loppuunmyyty. Leo on hoitanut meille liput, joten meiltä Kielletty kaupunki ei jää väliin.

Kun olemme selviytyneet turva- ja lipuntarkastuksesta saavumme isolle aukiolle. Sen halki itä-länsisuunnassa virtaa Kultainen joki. Joen yli on tehty viisi marmorista siltaa. Kielletty kaupunki oli aikoinaan tarkkaan suojeltu paikka ja ulkopuolisten pääsy keisarin yksityisiin palatseihin oli kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä. Vain keisari sai liikkua alueella vapaasti.

Kielletty kaupunki oli keisari Yonglen suuri rakennushanke, joka kesti 14 vuotta. Palatsialuetta oli rakentamassa noin miljoona ihmistä ja se valmistui  vuonna 1420. Palatsialueesta tuli yhteensä 74 hehtaarin kokoinen ja huoneita siellä kerrotaan olevan 9999. Vielä tänäkin päivänä se on maailman suurin palatsi.

Kielletyssä kaupungissa asui tuhansia ihmisiä ja heidän kaikkien tärkein tehtävä oli palvella keisaria. Keisarin perheen lisäksi kaupungissa asuivat keisarilliset eunukit sekä jalkavaimot, jotka eivät koskaan saaneet poistua Kielletystä kaupungista. Heidän ainoa tehtävänsä oli keisarin sukupuolisten halujen tyydyttäminen. Keisarin kuoltua kaikki jalkavaimot tapettiin, koska uusi keisari toi tullessaan omansa.

Opas kertoo meille Kielletyn kaupungin historiasta sekä mainitsee rakennuksien nimiä, jotka ovat todella yleviä. Vai mitäs sanotte Ylimmän harmonian portista, Täydellisen sopusoinnun hallista tai Sopusoinnun säilyttämisen hallista? Opas kiinnittää huomiomme rakennusten katon harjassa oleviin eläinfiguureihin. Eläinten uskottiin suojelevan rakennuksia tulipaloilta. Toinen huomioitava asia oli isot padat. Jos tulipalo kaikesta huolimatta olisi syttynyt, padoissa olevalla vedellä sammutustyöt olisi saatu nopeasti alkuun. Tuli oli yksi Kielletyn kaupungin pahimmista vihollisista.

Kuulemme myös, että rakennusten isot pylväspuut on tuotu Tiibetistä. Puiden siirtäminen jokea pitkin kesti kolme vuotta. Koska joki ei yltänyt Pekingiin saakka, loppumatkan puut matkasivat tätä tarkoitusta varten rakennettuja kanavia pitkin. Lopuksi tutustumme Keisarilliseen puutarhaan, joka oli aikoinaan keisarin rentoutumispaikka. Puutarhassa on toistasataa puuta, erilaisia kiviä, lampia, paviljonkeja ja temppeleitä.

Kierroksemme on kestänyt kolme tuntia ja pieni väsymys alkaa hiipimään nälän kera. Tietoa on tullut niin paljon, että infoähky uhkaa myös ja vaikka puutarha on todella kaunis, en jaksa innostua siitä enää samalla tavalla kuin aamutuimaan näkemästämme Taivaallisen rauhan aukiosta.

Hyppäämme bussiin ja ajamme noin 20 minuutin päässä olevaan Ramada-hotelliin lounaalle. Matkalla näemme Pekingin kesäolympialaisiin rakennetun stadionin, joka sai lempinimen ”Linnunpesä” erikoisen muotonsa vuoksi.

Kesäpalatsi – keisareiden kesäkeidas

Lounas piristää ja sen jälkeen siirrymme bussilla Kesäpalatsiin, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Pekingin keskustasta. Kesäpalatsia käytettiin Qing-dynastian aikana vapaa-ajanviettopaikkana, jonne saattoi paeta helteistä Kiellettyä kaupunkia. Kiinalaiset yhdistävät palatsin kuitenkin vahvasti leskikeisarinna Cixiin. Hän oli keisarin jalkavaimo ja synnytti tälle poikalapsen. Keisarin kuoltua Cixi kaappasi vallan itselleen. Melkoinen daami siis. Hän rakennutti myös kesäpalatsin kahdesti uudelleen. Ranskalaiset ja englantiset sotilaat tuhosivat palatsin vuonna 1860 ja toisen kerran se sai vaurioita boksarikapinassa.

Kesäpalatsi levittäytyy noin 300 hehtaarin alueelle, josta kolme neljäsosaa on vettä. Kokonaan emme ehdi sitä tutkia vaan menemme pääsisäänkäynniltä ensin Hyväntahtoisuuden ja pitkäikäisyyden halliin, jossa oli Cixin valtaistuin. Sieltä kävelemme 728 metrin pituista käytävää, joka myötäilee Kunminginjärven rantaa, pitkin kohti laitureita. Käytävän kattoparruissa on koristeena yli 14 000 maalausta. Kävellessä pohdimme minkälaista ylläpitoa tämäkin paikka vaatii. Aurinko ja ilmansaasteet haalistavat rakennusten ulkopintoja ja maalauksia täytyy restauroida.

Kunminginjärven vesi ei ole uintikelpoista, mutta talvella järven jää täyttyy luistelijoista. Kesäisin voi vuokrata soutu- tai polkuveneitä, joita nytkin näkyy järvellä useita. Kesäpalatsi on paitsi turistien suosiossa, myös kiinalaiset viettävät siellä mielellään aikaa. Kun pääsemme laiturin luokse, huomio kiinnittyy valtavaan marmorilaivaan (marble boat), joka nimestään huolimatta ei ole marmoria. Leskikeisarinna Cixi rakennutti tämän laivaa muistuttavan huvimajan, jonka kansi on marmorin näköiseksi maalattua puuta.

Laiturilta hyppäämme laivaan, jolla siirrymme järven halki Eteläjärven saareen johtavan sillan viereen.  Palatsialuetta on hienoa katsella myös järveltä käsin ja kaikenlaisista pikkuristeilyistä tykkäävänä olen tästä mahdollisuudesta innoissani, vaikkei venematka kauaa kestäkään.

Leo kertoo meille vielä lisää alueen historiasta ennen kuin hyppäämme takaisin bussiin ja siirrymme hotelliin. Loppupäivä on vapaata. Sen aloitamme heittäytymällä hotellin sängylle ja nostamalla jalat ylös. Askelmittari näyttää päivän saldoksi 7 kilometriä ja 30 asteen helteessä se on ollut hikinen suoritus. Seuraavana päivänä jätämme hotellin muutamaksi päiväksi ja siirrymme Kiinan muurille. Sieltä alkaa matkan vaellusosuus.

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Taivaan temppelistä rakkausmarkkinoille

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.