Matkabloggaajan lukuvinkit kesäksi

Olen pikkutytöstä asti pitänyt lukemisesta. Ala-asteikäisenä saatoin lukea aamulla ennen kouluun lähtöä ja iltapäivällä läksyjen jälkeen tartuin taas kirjaan. Rakkaudesta kirjoihin kertoo tämä tarina, joka tapahtui kun olin noin 10-vuotias.

Oli talvinen lauantaiaamu ja huomasin, että kaikki lainaamani kirjaston kirjat oli luettu. Eipä siinä auttanut muu, kun ottaa polkupyörä esiin ja lähteä sotkemaan kohti kirjastoa, jonne oli matkaa noin viisi kilometriä. Märkä nuoskalumi pakkautui renkaan ja lokasuojan väliin niin, että matkanteko muuttui pyörän taluttamiseksi.

Kävin matkan varrella olevasta talosta pyytämässä apua lumen poistamiseksi. Talon emäntä toi kuumaa vettä ja se sulatti lumen niin, että pääsin jatkamaan matkaa. Kun olin kirjaston pihassa, oli lumi tukkinut taas renkaan niin ettei se pyörinyt kunnolla.

Palautin kassillisen kirjoja tiskille ja kysyin tiskin takana istuvalta kirjastovirkailijalta, voisiko joku viedä minut kotiin, koska pyörällä ajo ei onnistunut lumisateessa enkä jaksaisi taluttaa sitä kotiin. Nainen kertoi, ettei hänellä ollut autoa, mutta ehkä hänen isänsä voisi auttaa. Isä oli tulossa kauppareissulle kirkonkylään ja jos hänet saisi vielä kotipuhelimesta kiinni, kyyti saattaisi onnistua. Virkailija lupasi selvittää asiaa. Kännyköitä ei tuolloin ollut, joten kaikki oli ajoituksesta kiinni. Mies saatiin puhelimella kiinni ja hän lupautui auttamaan minua.

Kyytiä odotellessa lainasin uuden satsin kirjoja ja olin todella iloinen, kun  pääsin lumisen pyöräni kanssa autolla kotiin. Voitte vaan kuvitella äitini ilmeen, kun nousen vieraan miehen kyydistä kotipihassa pois. Kun kerroin äidille mitä oli tapahtunut, hän kummasteli mistä olin saanut rohkeutta ja ylipäänsä ajatuksen pyytää ventovieraalta ihmiseltä apua. 10-vuotiaan mielestä se oli täysin luonnollista. Muuten olisi mennyt kävelyhommiksi ja oli jo kiire lukemaan.

Tämän pitkän johdannon jälkeen, mennään vihdoin niihin kirjavinkkeihin.

Carina Räihä: Huipulta huipulle

Matkabloggaaja nostaa tietysti ensimmäiseksi matkakirjat ja niistä oma ykkössuosikkini on kirja Carina Räihän matkasta Mount Everestin huipulle. Sain kirjan joululahjaksi sen ilmestyttyä ja samaisena jouluna matkustimme Thaimaahan. Olen yleensä nopea lukija, mutta nyt hidastelin lentokoneessa lukemisen kanssa tahallisesti, koska en olisi halunnut kirjan loppuvan. Jos tykkäät vuorista ja kiipeilytarinoista, suosittelen tätä lämpimästi.

Jon Krakauer: Jäätäviin korkeuksiin

Kun nyt päästiin vuorille, niin tässä toinen kirja, joka piti otteessaan alusta loppuun. Kirja perustuu tositapahtumiin ja kertoo murhenäytelmästä, joka tapahtui vuonna 1996 Mount Everestillä. Kahdeksan ihmistä sai surmansa maailman korkeimman vuoren rinteillä. Syitä oli monia, mutta odottelu vuorenrinteella liiallisen ihmismäärän ja kokemattomien kiipeilijöiden vuoksi sekä sääolosuhteiden äkillinen muutos johtivat näihin traagisiin tapahtumiin. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva.

Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois

Vaikka kirjoista paljon tykkäänkin, en välttämättä halua niitä kaikkia kirjahyllyä täyttämään. Tämä Merja Mähkän kirja sen sijaan on sellainen, jonka olisin halunnut saada omaksi, mutta sitä ei kaupoista löytynyt enää siinä vaiheessa kun lahjaksi sitä pyysin. Lainasin sen kirjastosta ja olen lukenut sen pariin kertaan. Kirja kertoo Mähkän 543 päivää kestäneestä reppureissusta. Se kertoo elämänmakuisesti matkustamisen hyvistä ja huonoista puolista. Matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista, mutta kaikesta selviää. Tämän lukuelämyksen jälkeen teki mieli mennä puhaltamaan pölyt pois rinkasta ja aloittaa oma suuri seikkailu. Todella inspiroiva kirja.

Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina

Tässä toinen kirja, jota luin niin hitaasti kuin mahdollista. En olisi halunnut sen loppuvan ollenkaan. Satu osaa kirjoittaa mukaansatempaavasti ja hauskasti Islantiin kotiutumisesta sekä islantilaisten tavoista. En tiennyt Islannista juuri mitään ennen tätä kirjaa, mutta sen jälkeen paljon pieniä, hauskoja yksityiskohtia.

Cheryl Strayed: Villi vaellus

Tämäkin tarina on tosi. 22-vuotias Cheryl näkee mainoksen Pacific Crest Trailin vaellusreitistä, joka ulottuu Meksikon rajalta Kanadan rajalle. Hän päättää kävellä reitin jättimäisen rinkkansa kanssa. Tästäkin kirjasta on tehty elokuva ja muistan nauraneeni ääneen, kun Cheryl yritti päästä liikkeelle liian painavan rinkan kanssa. Jos Merja Mähkän kirja sai liikehdintää rinkan suuntaan, niin sai kyllä tämäkin.

Khaled Hosseini: Leijapoika

Leijapoika on tarina kahden afganistanilaisen pojan ystävyydestä. Ikävän tapahtuman johdosta ystävykset ajautuvat erilleen. Myöhemmin aikuisiällä avautuu mahdollisuus sovittaa menneisyyden virheet. Kertomus kulkee kahdessa tasossa; nykyhetken Kaliforniassa ja lapsuuden Afganistanissa. Olen lukenut paljon Afganistaniin liittyviä kirjoja, eikä yksikään niistä ole ollut kevyttä luettavaa. Kun kirjan takakannen laittaa kiinni, tulee surullinen olo siitä, että maailmassa on vielä niin paljon pahuutta ja raakuutta. Vaikka nämä kirjat ovat fiktiota, uskon että kirjan raakuudet eivät ole pelkästään kirjailijan mielikuvituksen tuotosta. Suosituksiin voisi nostaa Hosseinilta myös Tuhat loistavaa aurinkoa ja Ja vuoret kaikuivat. Hosseinilta on tulossa monen vuoden jälkeen myös uutta tuotantoa; Meren rukous. Kirja ei ole vielä ilmestynyt, mutta tulee ilmeisesti pian, koska löytyy jo kirjakauppojen sivuilta.

Camilla Läckberg: Enkelintekijä

Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa rikosromaaneja. Camilla Läckbergin koko tuotantoa voin suositella lämpimästi kaikille dekkarifaneille. Olen lukenut kaikki Läckbergin kirjat lukuunottamatta uusinta, viime vuonna ilmestynyttä Noitaa.  Fjällbackaan sijoittuvissa romaaneissa seikkailevat kirjailija Erica Falck ja hänen miehensä Patrik Hedström. Rikosjuttujen lisäksi kirjoissa seurataan myös Erican ja Patrikin perhe-elämää ja kirjoissa sivurooliin pääsevät myös Erican sisko Anna sekä muut ystävät. Enkelintekijä kertoo sukupolvia kestäneestä pahuudesta ja traagisesta murhamysteeristä, joka ravisutti Fjällbackaa aikoinaan. Erica alkaa selvittämään mitä aikoinaan tapahtui Valön saaressa ja miten se liittyy tuhopolttoon, jolla yritetään savustaa saarella asuva perheen tytär ja hänen miehensä ulos. Läckbergin kirjoissa lukijaa kuljetetaan menneisyydessä ja nykyajassa. Tapahtumat menevät jouhevasti eteenpäin ja tarinat tempaavat mukaansa niin, ettei kirjaa malttaisi laskea käsistään.

Maeve Binchy: Italian illat

Palataan synkistä vesistä kepeämpään kerrontaan ja humoristiseen kertomukseen italian kielen iltaryhmästä. Iltakouluun ilmoittautuu joukko ihmisiä, joista jokaiselle on pyhitetty kirjassa oma luku. Kielitaitoa lähdetään vuoden opiskelun jälkeen  testaamaan Roomaan ja mitä sitten tapahtuukaan.. Myönnän, ettei Maeve Binchy ole lempikirjailijoitani, mutta tämä oli hauskasti kirjoitettu ja riittävän kevyttä lomalukemista. Tarttumapintaa tarjoili kieliopinnot, kun itsekin olen jo vuosia lukenut iltaisin espanjaa.

Tämän kirjakatsauksen myötä nousi innostus rynnätä heti kirjastoon tutkimaan mitä mielenkiintoisia uutuuksia sieltä löytyy. Viime aikoina lukeminen on jäänyt vähäiseksi ajan puutteen vuoksi. Loma kuitenkin kolkuttelee kohta ovelle ja sitten on aikaa lojua riippumatossa ja antautua kirjojen vietäväksi.

Pidätkö sinä lukemisesta? Ilmianna omat lempikirjasi.

Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.