Kun dubrovnikilaiset haluavat kaupungin hälinästä rauhallisempiin maisemiin, he suuntaavat kaupungin edustalla oleville saarille. Lokrum sijaitsee kaikista lähimpänä. Sinne lähtee lauttoja vanhankaupungin vieressä olevasta satamasta tiuhaan tahtiin ja matka kestää vain 15 minuuttia.
Elafitisaaret – kun suunnitelmat menevät uusiksi
Me kävimme Lokrumin saarella edellisellä Dubrovnikin reissulla, joten tällä kertaa halusimme tutustua Elafitisaariin (Elafitski Otoci). Saariryhmään kuuluu 13 saarta, mutta vain kolme niistä on asuttuja; Koločep, Lopud ja Šipan. Saaret ovat autottomia ja niissä pääsee liikkumaan kävelemisen lisäksi esimerkiksi vuokrattavilla polkupyörillä. Saaria pääsee koluamaan valmiiksi järjestetyillä retkillä tai omatoimisesti. Me valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon ja luulin vielä retkipäivää edeltävään iltaan asti, että reittilaivoilla tuo onnistuisi. Illalla etsin netistä laivojen lähtöaikoja ja huomasin aikataulujen vieressä tekstin, jossa kerrottiin, ettei reittilaivoilla ehdi tutustua kaikkiin kolmeen saareen saman päivän aikana aikatauluista johtuen. Sivulla suositeltiin osallistumaan valmiille retkelle, jos haluaa nähdä kaikki kolme.
Emme halunneet valmiille retkelle, joten pikaisen googlettelun tuloksena päädyimme kolmesta vaihtoehdosta Lopudin saareen. Se tuntui olevan näistä kolmesta suosituin ja siellä olevaa Sunjin hiekkarantaa kehuttiin Kroatian parhaimmaksi. Aikaa olisi ollut tutustua myös toiseen saareen, mutta päätimme keskittyä vain yhteen paikkaan.
Aamulla menimme puoli tuntia ennen laivan lähtöä ostamaan liput Jadrolinijan toimistosta Gružin satamasta. Laivoihin sai lippuja saman päivän aikana, mutta kannatti olla ajoissa liikkeellä, koska suosituimman sesongin aikana oli mahdollista, että joku vuoroista oli jo täynnä. Liput maksoivat 23 kunaa/hlö/suunta (noin 3,50 €). Laiva oli melko täynnä kun lähdimme liikkeelle. Noin puolen tunnin kuluttua pysähdyimme Koločepin satamassa, joka on pienin näistä asutuista saarista. Sieltä jatkettiin kohti Lopudin saarta, jonne oli Dubrovnikista noin tunnin matka.
Golfkärryllä Sunjin rantaan
Lopud näytti viihtyisältä paikalta ja olimme tyytyväisiä valintaamme. Kävimme ensin ostamassa lähimmästä turistikaupasta pyyhkeen, jotta meillä olisi edes jotain minkä päällä istua rannalla. Ennen rannalle menoa pysähdyimme kuitenkin rantaravintolaan nauttimaan virvokkeita.
Sunjin ranta sijaitsee saaren toisella puolella ja sinne oli satamasta noin 20-30 minuutin kävelymatka. Päätimme kuitenkin säästellä voimia helteisessä säässä ja hyppäsimme golfkärryn näköisen kulkuneuvon kyytiin. Siihen mahtui kuskin lisäksi 4-5 henkilöä. Kyyti lähti heti kun se oli täynnä eli jos olet ensimmäisenä paikalla, voit joutua odottamaan hetkisen. Kyyti maksoi 15 kunaa/hlö/suunta (n. 2 €).
Rannalla ei ollut vielä tungosta, koska oli vasta aamupäivä. Ihmisiä tuli kuitenkin koko ajan lisää ja ranta täyttyi värikkäistä pyyhkeistä ja uimaleluista. Kävelimme rannan oikeaan reunaan ja levitimme pyyhkeen hiekalle. Rannalta olisi voinut vuokrata aurinkotuoleja ja -varjoja, mutta koska päätimme piipahtaa vain nopeasti uimassa, emme halunneet niistä maksaa. Ilman varjoa siellä ei olisi pitkään voinut olla, koska aurinko paahtoi niin kuumasti.
Kävimme vuorotellen uimassa, koska tavaroita ei uskallettu jättää vahtimatta. Aurinko porotti täysillä ja kuuma hiekka poltteli jalkapohjia. Sandaalit olisivat muutenkin olleet hyvät jalassa, koska vesirajan tuntumasta löysin lasinsiruja. Katsoin ensin, että onpas kivannäköisiä kiviä, kunnes huomasin että ne olivat lasia. Vesi oli pyöristänyt niiden reunat, mutta sopivassa kulmassa niistä olisi saanut ilkeännäköisen haavan jalkapohjaan. Koska en nähnyt missään roskista, kuljetin lasinsirut lopulta hedelmäpussissa hotellin roskikseen.
Lasinsiruja lukuunottamatta ranta oli muuten siisti eikä roskia näkynyt sen enempää hiekassa kuin vedessäkään. Ranta oli ainakin sieltä oikeasta reunasta todella matalaa ja sai kahlata aika kauas ennenkuin pääsi uimaan. Kun olimme aikamme pulikoineet virkistävässä vedessä, päätimme mennä lounaalle rantabaariin.
Sunjin rantabaari – en suosittele!
Aluksi kaikki vaikutti hyvältä. Ehdimme jo antaa tarjoilijalle tilauksen, kun huomasimme, että ihan rannan tuntumasta vapautui pöytä. Vaihdoimme siihen ja ruokaa odotellessa katselimme rantaelämää. Oman ruokajuomani sain heti, mutta tyttäreni pyytämää vettä ei kuulunut. Pyysimme sitä uudestaan, mutta vieläkään tarjoilija ei vesipulloa tuonut. Seisoskeli vaan tylsistyneen näköisenä baarin edessä ja odotti ruokatilausten valmistuvan. Lopulta menin hänen luokseen pyytämään sitä-kahteen-kertaan-tilattua-vesipulloa. Hän kuunteli tilaukseni ja kysyi vielä otanko tavallista vai kuplavettä. Koska annoksemme valmistuivat siihen samaan syssyyn, hän lopulta pyysi minua tilaamaan veden itse baarin takana häärivältä mieheltä.
Kun vesipullo oli vihdoin saatu, kävimme hampurilaisten kimppuun, jotka näyttivät hyviltä. Harmiksemme maku ei ollut kovin kaksinen ja pihvi olisi saanut olla kypsempi. Olisi pitänyt tietysti valittaa, mutta koska vesipullon tilaaminen oli ollut jo kiven takana, en jaksanut. Söimme mitä pystyimme ja otimme laskun. Tippiä ei tälle tarjoilijalle herunut. Myöhemmin mietin, että olisi pitänyt syödä lounasta mielummin sataman puolella, koska siellä oli kivannäköisiä ravintoloita ja niissä olisi palvelukin ehkä ollut parempaa.
Otimme kyydin takaisin sataman puolelle. Meillä oli vielä reilusti aikaa ennenkuin seuraava lautta lähti, joten kävelimme rantabulevardia pitkin ja ihailimme värikkäitä kukkia. Jäätelötkin ehdittiin syömään sekä käymään Pyhän Nikolauksen kirkossa. Lopudin saarella on peräti yli 30 kirkkoa. Se on iso määrä niin pienelle saarelle, mutta aikoinaan haaksirikkoutuneista laivoista pelastautuneet ihmiset perustivat kirkkoja kuin sieniä sateella. Kirkon lähellä oli viehättävä puutarha ja sielläkin ehdimme tehdä pienen kävelylenkin ennen lautan lähtöä.
Jos haluat tietää miltä muilla Elafitin saarilla näyttää, käy lukemassa saarikierroksesta Matkalla lähelle tai kauas -blogista.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Dubrovnik – loman aloitus Srd-vuorella ja luottokorttiongelmia
Viikonloppu Dubrovnikissa
Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.
20 Comments
Sari / matkalla lähelle tai kauas
4.8.2019 at 14:43Kiitos kaunis linkkauksesta! Upealta näyttää varsinkin tuo uimaranta, jonka me aikapulan vuoksi missasimme. Mieheni taisi käydä tuolla toisella puolen uimassa muistaakseni.
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:39Kiitos Sari! Uimaranta oli kiva ja siellä olisi näin jälkikäteen ajateltuna kannattanut viettää enemmän aikaa. Olimme illalla menossa Dubrovnikin vanhaankaupunkiin ja sitä ennen ostoksille, niin emme halunneet jäädä seuraavaa lauttaa odottelemaan.
Maisemaonnellinen Johanna
4.8.2019 at 15:58Upeita maisemia! Näitä on Kroatian kokemuksia on kiva lukea, kun oma Kroatian reissu typistyi viikkoon Dubrovnikissa.
Ihana lukea että siivoat noita lasinsirpaleita reissuillasi. Minä teen samaa kotimetsissä ja maailman rannoilla <3
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:40Kiitos Johanna! En ymmärrä ihmisiä, jotka rikkovat pulloja ja jättävät lasinsirut rannalle. Onhan ne tietysti voineet ajautua jostain sinne, mutta silti. Roskiksia en löytänyt mistään, niin päästin viedä ne hotellin roskiin 🙂
Mari
4.8.2019 at 19:19Kauniita kuvia ja maisemia. Vielä on se ensimmäinenkin matka Kroatiaan tekemättä, mutta sen verran asia jo kiinnostaa, että nämä vinkit menevät talteen.
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:41Kiitos Mari! Suosittelen lämpimästi Kroatiaa. Tämä oli meille toinen kerta, mutta ei taatusti viimeinen. Dubrovnik on nyt nähty, mutta siellä on muitakin hienoja paikkoja vielä koluamatta.
Maiju
4.8.2019 at 19:37Olen käynyt elämäni ensimmäisellä aurinkomatka-henkisellä lomalla nimenomaan Lopudin saarella, 2016 touko-kesäkuun taitteessa. Ilma oli juuri sopivan lämmin, mutta meri tuolloin vielä kylmää. Turistikausi alkoi rytinällä 1.6. eli loman alku oli hyvin rauhallista aikaa saarella. Sataman puolella söimme vuorotellen kaikissa ravintoloissa ja ruoka oli joka kerta todella maukasta, sekä palvelu erinomaista. Sääli siis, että teille kävi rantabaarissa noin. Se ei itseasiassa ollut edes auki vielä sillon kun me sinne käveltiin.
Ja kyllä, oltiin nimenomaan siinä hotellissa, joka näytti haaksirikkoutuneilta ruotsinlaivoilta. 🙂 7 päivää oli pitkä aika noin pienelle saarelle, mutta teki tehtävänsä, eli rentoutti maksimaalisesti.
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:43Kiitos Maiju! Sataman puolella näytti olevan kivoja ravintoloita ja sen takia harmitti, että sorruttiin helppoon ja mentiin sinne rantabaariin. Saari vaikutti aika rauhalliselta, joten viikossa sen ehtii koluta hyvin läpi. Rentouttavaan – aivot narikkaan – lomaan se sopii hyvin 🙂
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
6.8.2019 at 18:58Tällaisia päiväretki kohteita kaipaa aina kaupunki reissuilla tai suurkaupunki reissuilla. 🙂 mukava päästä kauemmaksi hälinästä ja vilinästä. Harmi jos ruoka oli pettymys.:(
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:44Kiitos Sandra! Oli kiva päästä saaristoon kaupungin hälinästä. Yleensäkin tykkään lähteä merelle aina kuin mahdollista, joten nautin jo pelkästä laivamatkasta sinne 🙂
Anna K.
9.8.2019 at 12:48Kroatiassa tuli reissattua yhdessä vaiheessa tosi paljon. Sitten tympiinnyin huonoon (olemattomaan) palveluun, mauttomaan ruokaan (pakastevihanneksia) ja suoranaiseen huijaamiseen. Meni maku koko maasta. Näistä kuvista nään taas sen maan johon aikoinaan ihastuin niin kovin. Ehkä vielä joskus uudestaan. Monta paikkaa siellä vielä näkemättä, jotka aikoinaan listasin unelmakohteiksi.
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:46Kiitos Anna! Me saatiin muualla Kroatiassa hyvää palvelua. Tai no, Dubrovnikin vanhassakaupungissa ruoka oli myös pettymys, mutta palvelu siellä oli ok. Muissa sataman lähistöllä olevissa ravintoloissa oli hyvää ruokaa sekä myös palvelua. Olen kuullut muuten joltain muultakin tuosta huonosta palvelusta. Ehkä ne ovat siellä jo tympiintyneitä turistien suureen määrään eikä oikein kiinnosta.
Sanna I Seven Seas
9.8.2019 at 20:11Hei, olipa kiva palata Lopudin saarelle vuosien jälkeen. Käytiin tuolla nimittäin Dubrovnikista siten, että vuokrattiin päiväksi vesijetit ja ajettiin niillä tuonne. Ranta oli silloin ihana ja käytiin mielestäni syömässä siellä rantaravintolassa. En vaan muista sen rannan nimeä, mut tykkäsin. 🙂
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:47Kiitos Sanna! Kiva kuulla myös sinun Lopudin kokemuksia. Vesijetillä matka on taittunut varmasti mukavasti 🙂
Sanni /Revontulia repussa
10.8.2019 at 18:01Nättää kauniilta saarelta 😊 Olen itsekin vieraillut Dubrovnikissa pari kertaa, mutta nuo lähistön saaret jääneet kokematta.
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:48Kiitos Sanni! Kannattaa mennä ensi kerralla noille saarille. Olisi ollut kivaa nähdä ne kaikki, mutta päädyttiin nyt vain yhteen.
Anna | Muuttolintu
11.8.2019 at 03:10Näyttääpä tosi kauniilta paikalta, täytyy pitää mielessä! Kroatia on korkealla reissuhaaveissa 🙂
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:48Kiitos Anna! Kroatia on <3
Tiina Johanna / Kookospalmun alla
12.8.2019 at 00:15Onpas kauniin näköistä maisemaa ja ihanan kirkasta merivettä! 🙂 Kroatia on kyllä upea maa. Varmasti mielenkiintoinen kokemus ja tällaiset päiväretket ovat kyllä aina virkistäviä. Harmi, että ravintolakokemus jäi vähän huonomman puoleiseksi, mutta niitähän meille kaikille mahtuu yhtä lailla ja onneksi ei sentään ihan täysin hirvittävää ruokaa ollut ilmeisesti kuitenkaan.. Ettei tarvinnut siis sentään keittiöön palauttaa, tarkoitan. 🙂 Ei muuta kun herkullisempia ravintoloita metsästämään ja täytyy pitää mielessä, että siihen ei kannata eksyä itse tulevaisuudessa ainakaan. 🙂
Merja / Merjan matkassa
18.8.2019 at 15:50Kiitos Tiina Johanna! Olisi tehnyt mieli palauttaa hampurilainen keittiöön, mutta en jaksanut alkaa vääntämään asiasta. Suurimman osan siitä kuitenkin sai syötyä, joten ei ihan kokonaan hukkaan mennyt. Ihmettelin vaan kovasti sitä vesipulloa, miten sen tuominen pöytään oli niin vaikeaa.