Riika – loistava kohde tyttöjen viikonlopulle

Kadulta kuuluva humalaisten miesäänien kuoro herätti aamulla. Vilkaisin kelloa ja viisarit näyttivät kahdeksaa. Latviassa on reipasta porukkaa, kun jaksavat laulaa kirjaimellisesti aamuun asti. Kurkkasin ikkunasta kadulle ja vastapäisen baarin edustalla oli pari miestä tupakalla. Horjuvalta näytti heidänkin asentonsa. Laulukuoroa ei ikkunasta näkynyt. Ystäväni heräilivät myös pikkuhiljaa ja siinä vaiheessa kun lähdimme aamupalalle, oli laulajat jo hiljentyneet.

Olimme Riiassa viettämässä ystävämme syntymäpäiviä ja riemuitsimme erityisesti Radi un Draugi -hotellin neljän hengen huoneesta, jonne koko porukkamme mahtui. Siellä tuli ihan ”pyjamabileet” -fiilis, kun yöpuvuissa kikattelimme hassuille jutuille ja röhnötimme sänkyjen päällä. Huone oli lisäksi niin tilava, että sinne sai jokainen levitellä tavaransa eikä tarvinnut pelätä, että niihin kukaan kompastuisi. Kylppäri oli myös iso ja moderni, mitä nyt ihmettelin skottiruutuisia kaakeleita.

Riian vanhakaupunki

Aamupalalla mietimme päivän ohjelmaa. Porukastamme vain yksi oli käynyt aikaisemmin Riiassa ja siitäkin oli aikaa useampi vuosi. Halusimme nähdä ainakin Mustapäiden talon sekä käydä drinkeillä Radisson Blue hotellin Skyline Barissa. Suurin osa Riian nähtävyyksistä oli sellaisia, joita voisi katsella vain ulkopuolelta, joten emme tehneet kovin tiukkaa päiväohjelmaa. Ostoksille, kahviloille ja vapaamuotoiselle haahuilulle oli myös jätettävä aikaa, joten näillä eväillä lähdimme valloittamaan Riikaa.

Sää oli pilvinen, mutta onneksi ei satanut. Sateenvarjo oli kuitenkin laukussa mukana, koska iltapäiväksi oli luvattu sadekuuroja. Kylmä tuuli sen sijaan meni luihin ja ytimiin. Olin lähtenyt aika kevyellä varustuksella matkaan ja hanskat olivat jääneet kotiin. Kävimme muutamassa käsityöliikkeessä ja yhdestä ostin kynsikkäät. Ne lämmittivät käsiä, mutta niiden kanssa kameraa oli helpompi käsitellä kuin sormikkaiden kanssa.

Mustapäiden talo

Hotellimme oli vanhassakaupungissa ja sieltä suuntasimme ensimmäisenä Mustapäiden talolle. Goottilaistyylinen rakennus valmistui 1300-luvulla ja sen alkuperäinen tarkoitus oli toimia saksalaisten poikamieskauppiaiden kerhotalona. Talo kärsi toisessa maailmansodassa pahoja vaurioita ja vuosia myöhemmin rakennus laitettiin maan tasalle. Talon alkuperäiset piirustukset löytyivät myöhemmin ja se rakennettiin uudestaan Riian kaupungin 800-vuotisjuhliin. Ihmettelimme talon kokoa, koska se näytti paljon pienemmältä kuin kuvissa. Hienohan se oli ja talon luona viipyilimme hetken ihmetellen sen koristeellisia yksityiskohtia.

Pyhän Pietarin kirkko

Pyhän Pietarin kirkko on vanhankaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Sen 123-metriseen torniin voi  nousta hissillä ihailemaan maisemia. Torniin on pääsymaksu eikä kirkkoakaan pääse ilman lippua katsomaan kuin eteisen lasiovien läpi. Koska olimme myöhemmin menossa Skyline baariin, päätimme että se riittää meille näköalojen katseluun.

Kolmen veljeksen talot

Pujottelimme vanhankaupungin kaduilla ja katselimme kauniita, vanhoja rakennuksia. Kolmen veljeksen talot ovat Riian vanhimpia kivitaloja ja ne toimivat alunperin asuinrakennuksina. Nykyisin taloissa sijaitsee arkkitehtuurimuseo.

Kolmen veljeksen talojen läheltä löytyi Parunāsim Kafe’teeka, joka ulkona olevan kyltin mukaan oli vanhankaupungin romanttisin kahvila. Menimme sinne lämmittelemään ja tilasimme Irish coffeet. Meidät ohjattiin yläkertaan, joka oli tunnelmallisempi kuin pieni alakerta. Kahvila oli täynnä ja palvelu hidasta, mutta onneksi meillä ei ollut kiire. Tarjoilijatytöillä oli varmasti hyvä kunto, kun he kipittivät portaita ylös ja alas kantaen asiakkaille juomia ja herkullisia leivoksia.

Lounaspaikan etsintää

Sillä aikaa kun nautimme kahvilan tunnelmasta, oli alkanut sataa. Sateenvarjot piti kaivaa kassin pohjalta ja niiden suojissa kipitimme lähimmän katoksen alle tekemään suunnitelmaa mitä seuraavaksi. Järkevimmäksi vaihtoehdoksi osoittautui lounaspaikan etsintä. Kenties sadekin taukoaisi sillä aikaa, kun olisimme syömässä. Päätimme mennä Daugava-joen toisella puolella olevaan Annas Dārzs (Mūkusalas iela 44) ravintolaan. Olimme saaneet vihjeen tästä viehättävästä paikasta ystävämme pojan tyttöystävältä, joka opiskelee Riiassa. Otimme taksin joen toiselle puolelle ja se maksoi muutaman euron. Taksilla ajaminen on Riiassa edullista. Kunhan ensin varmistaa, että kuskilla on mittari päällä.

Annas Dārzs -ravintolassa oli brunssi buffet. Meille kerrottiin, että brunssi kestäisi vielä tunnin ja sen jälkeen he sulkisivat muutamaksi tunniksi avaten ovet taas illansuussa. Lyhyt aika mietitytti meitä ja kun pöydästä ei löytynyt gluteenittomalle ystävälle oikein mitään, päätimme mennä jonnekin muualle. Kysyimme tarjoilijalta vinkkiä ja hän vihjaisi meille joen toisella puolella olevasta Fazendasta. Hän tilasi meille ystävällisesti taksin ja niinpä kiisimme hetken päästä takaisin Daugavan toiselle puolelle.

Fazenda muistutti mummolan kammaria ruusukuvioisine tapetteineen ja verhoineen. Neljästä erilaisesta huoneesta koostuva ravintola oli sisustettu ajanpatinoimilla huonekaluilla ja esineillä. Ruokaa odotellessa oli kiva katsella ympärilleen ja havainnoida erilaisia yksityiskohtia. Fazendan ruoka oli hyvää ja sieltä löytyi myös gluteenittomia vaihtoehtoja.

Shoppailua ja drinkkejä Skyline baarissa

Lounaan jälkeen ystävämme lähti tapaamaan poikansa tyttöystävää ja me muut suunnistimme Galleria Rigaan shoppailemaan. Minun kohdallani kierros oli halpa, kun en löytänyt mitään. Koska ostoskeskus sijaitsi Radisson SAS -hotellin lähellä, päätimme poiketa samalla reissulla hotellin 26.kerroksessa olevassa Skyline baarissa. Pimeä oli ehtinyt laskeutua ja vettä satoi edelleen, joten näköaloista ei päästy tällä kertaa nauttimaan. Baarin drinkkilista oli sen sijaan houkutteleva ja tilasimme sieltä jokaiselle erilaiset juomat. Hinnat olivat lähes samaa tasoa kuin Suomessa.

 

Ilta folkklubilla

Illalla menimme hotellin lähellä olevalle Folkklubs Ala Pagrabs (Peldu iela 19) klubille. Se oli kymmenen jälkeen jo tupaten täynnä ja vaikutti aluksi epätoivoiselle päästä edes liikkumaan eteenpäin. Klubin perimmäisestä nurkasta löytyi pieni lava, jossa kolmihenkinen ZOÑJ-yhtye esitti huilu-viulu-kitara kombolla irlantilaiselta kansanmusiikilta kuulostavia lauluja. Baaritiskiltä tilattiin juomien lisäksi naposteltavaksi erilaisia sormisyötäviä. Niiden voimin jaksoimme loppuillasta pomppia ahtaalla tanssilattialla yhdessä muiden mukana. Klubilla oli lähinnä paikallisia nuoria aikuisia. Meidän lisäksi siellä ei montaa turistia näkynyt.

Kauppahallin aarteita

Sunnuntaina ehdimme kierrellä Riian keskustorin kauppahalleissa ennen lennon lähtöä. Keskustori on valtavan kokoinen paikka ja siellä saisi kulumaan useita tunteja valikoimaan tutustuen ja suolakurkkuja ym. maistellen. Kojut suorastaan tursusivat värikkäitä käsitöitä ja matkamuistoja. Jos tuliaiset olisivat olleet vielä ostamatta, sieltä niitä olisi löytynyt.

Piipahdimme myös Stockmannilla ennen kuin siirryimme syömään lounasta vanhastakaupungista löytämäämme italialaiseen ravintolaan. Sen jälkeen haimme matkalaukut hotellilta ja bussi nro 22 kiidätti meidät lentokentälle.

Riika tuuletti mukavasti päätä arjen keskellä ja tärkeintä tietysti oli päästä juhlimaan yhdessä hyvän ystävämme syntymäpäiviä. Viikonloppukohteeksi Riika sopi hyvin, koska se ei ole suuren suuri kaupunki ja sen ehtii ottaa haltuun myös parissa päivässä. Toki näkemistä jäi vielä toiseenkin kertaan ja taisimme kaikki olla samaa mieltä, että se kerta olisi kesällä, jolloin kaupunki näyttäisi vihreämmän puolensa.

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.