Retki Krakovasta: Wieliczkan suolakaivos

Wieliczkan suolakaivos on yksi Puolan tunnetuimmista kohteista. Se sijaitsee noin 17 kilometrin päästä Krakovasta ja on toiminut suolan louhintapaikkana jo keskiajalta lähtien. Kaivostoiminta alkoi 1300-luvulla, ja se pysyi aktiivisena aina vuoteen 1996 saakka. Kaivostoiminta päättyi lopulta suolan alhaisen hinnan vuoksi.

Wieliczkan suolakaivos on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1978 lähtien.

Mekin halusimme nähdä paljon kehuja saaneen suolakaivoksen. Varasimme retken Getityourguiden kautta. Edellisenä päivänä saimme tekstiviestin, että retkeä on aikaistettu tunnilla eli lähtö olisi jo 9.15. Se nyt ei sinällään haitannut, vaikka olisikin ollut kiva nukkua vähän pidempään.

Kaivokseen ei pääse tutustumaan omin päin, vaan täytyy osallistua opastetulle kierrokselle. Mietimme ennen retken varaamista, että olisimme käyneet Wieliczkassa ominpäin. Koska olisimme joka tapauksessa joutuneet ostamaan pääsyn kierrokselle, päädyimme valmiiseen retkeen, joka siinä hetkessä tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta.

Olimme hyvissä ajoin tapaamispaikalla. Bussi tuli ajallaan ja meitä oli noin 40 hengen ryhmä. Suomalaisia oli mukana enemmän kuin edellispäivän vierailulla Auschwitz-Birkenaussa. Pääsimme suht ajoissa matkaan. Haimme kaupungin toiselta puolelta vielä yhden retkeilijän mukaan. Hieman kummastelimme miksi yksi henkilö sai erikoiskohtelua. Varausta tehdessä ei tarjottu muuta vaihtoehtoa kuin nousta kyytiin tapaamispaikalta. Tämän mutkan takia matka-aika tuplaantui, kun osuimme vielä aamuruuhkaan.

Kun vihdoin saavuimme Wieliczkan suolakaivokseen, bussiin hyppäsi opas, joka kertoi että meidän pitäisi odottaa 45 minuuttia ennen kierrokselle pääsyä. Edellispäivän ukkosmyrsky oli sotkenut asioita ja katkaissut sähköt. Nyt ne onneksi toimivat taas, mutta vaikutukset yltivät meidänkin retkipäivään. Haettiin jätskit odotellessa ja käveltiin pihapiirissä katselemassa paikkoja.

Portaita alas kaivokselle

Kierroksen alussa laskeuduttiin 378 porrasta alas, jotta pääsimme 1600-luvulta peräisin olevan kaivoskuilun pohjalle. Edessä oli mielenkiintoinen noin parin kilometrin pituinen kierros maanuumenissa oppaan johdolla. Kaivos ulottuu jopa noin 327 metrin syvyyteen, ja sen käytävät ja kammiot muodostavat noin 300 kilometriä pitkiä maanalaisia verkostoja. Turistit pääsevät vierailemaan vain tietyissä osissa kaivosta, mutta sekin käsittää noin 3,5 kilometriä. Koko kierroksen aikana kävellään eri tasoilla kaivoksen sisällä, ja lopuksi palataan maan pinnalle hissillä.

Kierros kesti noin kaksi tuntia. Oppaaksi saimme naisen, joka kertoi aloittaneensa opastukset vasta kesällä. Minulle tuli jostain syystä hänestä mieleen Maija Poppanen. Samalla tarmokkuudella hän piti huolen, että kaikki olivat mukana ja kierros sujui mutkattomasti.

Suolasta tehtyä taidetta

Kaivoksen sisällä on lukuisia suolasta veistettyjä patsaita, reliefejä ja muita taideteoksia, joita kaivostyöläiset ja taiteilijat ovat vuosien saatossa tehneet. Kaivoksesta löytyy myös maanalainen järvi. Me emme sitä kuitenkaan nähneet. Jokainen kierros on kuulemma erilainen ja joillekin sattuu pidempi kierros ja joillekin lyhyempi. Meidän kierrosta taisi lyhentää edellispäivän ukkosmyrsky.

Reitin varrella olevat käytävät oli tuettu paksuilla valkoisiksi maalatuilla puupölkyillä. Niillä on reilusti ikää, sillä suola suojaa puuta.

Vastaan tuli myös kukkakaalia muistuttavia suolamuodostelmia. Ne syntyvät, kun tiivistynyt vesihöyry liuottaa suolaa seinistä. Kun se kohtaa kuivempaa ilmaa, se alkaa kiteytyä uudelleen. Opas kehotti rohkeimpia maistamaan, mutta kukaan ei nähdäkseni mennyt seiniä nuolemaan.

Pyhän Kingan kappeli – Wieliczkan suolakaivoksen kauneinta antia

Yksi tunnetuimmista on Pyhän Kingan kappeli. Se on upea maanalainen kirkko, jonka seinät, lattiat ja koristeet on kaikki veistetty suolasta. Kappeli on kuuluisa kristallimaisista kattokruunuistaan, jotka on tehty suolakristalleista.

Odotin kierrokselta eniten Pyhän Kingan kappelia, ja odotus palkittiin. Näkymä parvelta oli upea. Viisi suurta suolakristallikynttelikköä loi valoa suureen saliin, jolla on pituutta 54 metriä. Seiniä koristivat korkokuvat, joiden aiheet olivat Raamatusta. Salissa on mahdollista mennä jopa naimisiin.

Kierroksen jälkeen meillä oli hetki omaa aikaa. Kävelimme ravintolan läpi odottamaan hissiin pääsyä. Tällä välillä joku meidän porukasta jo ehti kadota ja opas juoksenteli siellä sun täällä etsimässä kadonnutta lammasta. Porukka alkoi hermostua odotteluun ja tivasimme oppaalta, eikö me muut voitaisi jo mennä. Hänellä ei ollut lupaa päästää meitä ominpäin, vaan koko ryhmän piti olla kasassa. Lopulta karkuri löytyi, ja pääsimme kävelemään yhdessä hisseille.

Ennen kierrosta bussissa kääntymässä käynyt opas oli antanut meille aikataulun, että bussi lähtee Krakovaan klo 14.30. Kaivosopas taas kehotti meitä menemään suoraan bussille, kun palasimme maan pinnalla. Me kiiruhdimme kiltisti sinne kuten noin puolet porukasta. Osalle oli jäänyt mieleen toisen oppaan mainitsema aika ja niinpä lopulta odotimme 50 minuuttia, että kaikki olivat kyydissä.

Huomioi nämä ennen Wieliczkan suolakaivoksella vierailua

• Hyvät kävelykengät jalkaan. Kaivoksella kävellään paljon, kuljetaan portaissa ja käytävillä voi olla epätasaisia kohtia
• Maan alla on viileää, ota jotain pitkähihaista mukaan, varsinkin jos vierailu ajoittuu muuhun ajankohtaan kuin kesään. Meidän vierailumme aikaan oli hellepäivä ja minulla oli varmuuden vuoksi neuletakki mukana, mutta en sitä tarvinnut. Lämpötila kaivoksessa oli noin 17 astetta.
• Sopiiko kaivos ahtaanpaikan kammoisille? Tätä mietin etukäteen, mutta en kokenut kaivoksen uumenissa mitään paikkaa niin ahdistavaksi, että olisi paniikki tullut. Herkempien kannattaa ehkä miettiä tarkemmin.
• Valmis retki vai omatoimisesti? Me olimme valmiilla retkellä, mutta jos nyt menisin, tekisin sen omatoimisesti ja ostaisin vain opastetun kierroksen. Meidän retkellä oli turhan paljon odottelua, mikä johtui isosta ryhmästä ja epäselvistä ohjeista.