Instagram Travel Thursday: Muistoja Nizzasta

Seisoimme tyttäreni kanssa Nizzan lentokentän ulkopuolella olevalla bussipysäkillä ja odotimme keskustaan menevää bussia. Oli lämmin heinäkuinen ilta vuonna 2014 ja lentomme oli juuri laskeutunut. Olimme tulleet Nizzaan kolmeksi päiväksi kesälomamatkalle ja odotukset matkan suhteen olivat korkealla.

Hetken kuluttua meitä lähestyi aasialaisen näköinen mies, joka kysyi englanniksi lähteekö tästä bussi keskustaan. Vastasin, että lähtee mutta sen tarkempaa aikataulua en tiennyt. Hänellä olisi ollut jatkokysymyksiä, mutta pahoittelin, etten osannnut niihin vastata. Hetken päästä meitä lähestyi pariskunta, joka esitti lähes identtiset kysymykset. Heti heidän jälkeensä viereemme tuli mies, joka kysyi myös bussin aikataulusta. Pahoittelin edelleen, etten tiennyt muuta kuin, että bussi keskustaan lähtee tästä. Kerroin hänelle myös, että mekin olimme turisteja enkä sen vuoksi osannut häntä neuvoa. Mies kertoi luulleensa minua paikalliseksi ja vastasin hänelle ”I wish”.

Tilanne alkoi hymyillyttää. Tämä reissuhan alkoi hyvin, kun minua luultiin ranskattareksi, vaikka en ollut ehtinyt olemaan Ranskan maaperällä kuin 15 minuuttia.

Aamutorilta linnakukkulalle

Seuraavana aamuna menimme Cours Saleyan värikkään kukkatorin vieressä olevaan kahvilaan aamupalalle. Heräilevän aamutorin hyörinöitä oli mukava katsella aamiaisen lomassa ja kun energiaa oli tankattu päivän varalle,  mekin suuntasimme kulkumme torikojujen hulinaan.

Opaskirjasesta olin lukenut, että Colline du Chateau´lta on hienot näkymät kaupungin ylle, joten sinne lähdimme seuraavaksi. Linnakukkulalle olisi päässyt hissillä tai junalla, mutta päädyimme lopulta kiipeämään ylös jalkaisin. Eipä kukkulaa oltu suotta kehuttu, sieltä pääsi ihailemaan rantamaisemaa ja kun kiersi toiselle puolelle, oli näköalat satamaan päin.

Linnakukkulalta olisi saanut illalla myös hienoja auringonlaskukuvia, mutta paikka oli kuulemma iltaisin kiinni. Koska oli kuuma päivä, emme jaksaneet muita nähtävyyksiä kierrellä, vaan menimme loppupäiväksi ostoksille ilmastoituihin kauppakeskuksiin. Illalla kävelimme rannalla ja katselimme auringonlaskua meren pinnan tasolta.

Päivä Monacossa

Vaikka Nizzassa riittää näkemistä, kannattaa samalla reissulla käydä myös lähikylissä. Me hyppäsimme seuraavana aamuna bussiin numero 100 ja huristimme sillä Monacoon. Lipun hinta on naurettavan halpa 1,50 €. Olisipa Suomessakin yhtä edullista ajella bussilla.

Ensimmäisenä suuntasimme Monte Carlon Casinolle. Kävimme kurkistamassa eteisaulaan, jonne pääsi ilmaiseksi. Vaikuttavan näköinen paikka jo heti aulasta lähtien, voi vaan kuvitella, mitä siitä eteenpäin. Sieltä kävelimme alas satamaan ja istahdimme hetkeksi kahvilaan nauttimaan virvokkeita.

Satamassa ihailimme isoja veneitä, ennenkuin nousimme kohti Ruhtinaan palatsia. Kävimme sisällä pienellä kierroksella, jossa näimme muun muassa edustustiloja sekä peiligallerian.

Suloinen Villefranche-sur-Mer

Seuraava päivä oli viimeinen päivämme Nizzassa. Meillä oli kuitenkin koko päivä aikaa, koska lento Suomeen lähti vasta illalla. Jätimme tavarat säilöön hotelliin ja lähdimme tutustumaan läheiseen Villefranche-sur-Merin kylään.

Pieni kylä sijaitsee Nizzan ja Monacon välissä ja sinne pääsee samalla bussilla, jolla edellispäivänä menimme Monacoon. Vinkin tästä kylästä olin saanut Avec Sofién blogista.

Kiertelimme ensin pieniä kujia ja kurkistimme niiden varrella oleviin kauppoihin, joissa myytiin muun muassa käsitöitä, vaatteita ja matkamuistoja. Kiipesimme vanhan Citadelle linnoituksen raunioille. Siellä olisi pitänyt olla museo, mutta emme sitä löytäneet, vaikka kävelimme koko alueen ympäri. Ehkä se oli kiinni, koska oli sunnuntai tai sitten meiltä jäi jokin ovi huomaamatta. Ylhäältä oli hienot näkymät alas merenlahdelle, jossa keinui aaltojen vietävänä useita veneitä.

Kävelimme linnoitukselta alas rantaan ja päädyimme kirpputorille. Kiertelimme pöytiä läpi, mutta kotiinviemisiä ei tällä kertaa tarttunut mukaan. Vaikka sää oli pilvinen, se oli siitä huolimatta lämmin.

Välillä piti käydä jäätelöllä vilvottelemassa. Iltapäivällä otimme bussin takaisin Nizzaan ja ehdimme käydä myöhäisellä lounaalla ennenkuin lähdimme lentokentälle.

Nizza tarjoaa hyvät puitteet sekä ranta- että kaupunkilomalle. Suosittelen kuitenkin tutustumaan myös lähikyliin, joista me näimme Monacon lisäksi vain yhden. Jos joskus vielä Nizzaan palaan, niin haluan ehdottomasti nähdä näitä pieniä Välimeren helmiä lisää sekä toki myös Cannes – elokuvakaupunkina – kiinnostaa.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi.