Sigiriyasta meidän matka jatkui kohti Kandya, mikä on Sri Lankan toiseksi suurin kaupunki. Ajopäivä oli lyhyempi kuin edellisenä päivänä, mutta noin 100 kilometrin matkaan meni silti aikaa 3,5 tuntia. Tie oli kovin ruuhkainen ja varsinkin Kandyn keskustassa ei meinannut päästä autolla minnekään.
Majoitus Kandyssa: Royal Hotel & Bar
Majoituspaikkamme oli Royal Hotel & Bar aivan Kandyn keskustassa. Hotelli on peräisin siirtomaa-ajalta, ja se on aikoinaan toiminut aristokraattien kartanona ja brittiläisten upseerien klubina. Hotellihuoneita oli vain 11. Tykkäsin hotellista sekä huoneesta todella paljon, vaikka sieltä ei ollut esimerkiksi ikkunaa ulos. Paikan historia ja siirtomaahenkisyys kuitenkin viehättivät.


Kun olimme saaneet laukut huoneeseen, lähdimme etsimään lounaspaikkaa. Päädyimme lähellä olevaan Queens-hotelliin. Siellä oli sekoilua meidän ruokien kanssa, mutta saimme kuitenkin jotain murkinaa, että jaksoimme lähteä järven rantaan kävelylle.

Kandyn keskustassa oleva järvi ja sen ympäristö olivat todella viehättäviä ja siellä oli kiva kävellä. Kun lähdimme järveltä pois päin, päädyimme torille, missä oli paljon paikallisia tekemässä ostoksia sekä viettämässä aikaa. Kävelimme vielä hetken keskustassa, mutta aikainen herätys ja helle verottivat voimia ja menimme hetkeksi hotellille huilaamaan.
Pyhän hampaan temppeli
Kandyn kuuluisin nähtävyys on Sri Dalada Maligawa eli Pyhän hampaan temppeli. Se on buddhalainen kuninkaallinen temppeli, jossa tarinan mukaan säilytetään Buddhan hammasta. Sri Lankassa uskotaan, että se, joka hallitsee hammasta, hallitsee maata, joten pyhäinjäännös on heille todella tärkeä.

Tarinan mukaan Buddhan hammas tuotiin Sri Lankaan 300-luvulla ja kätkettiin prinsessa Hemamalan hiuksiin suojaksi vihollisilta. Vuosien aikana hammasta siirrettiin Sri Lankan eri kaupunkeihin aina kuninkaiden mukana, koska se teki heistä laillisen hallitsijan. Nykyinen temppelikompleksi rakennettiin Kandyyn 1600–1700-luvuilla Kandyn kuningaskunnan aikana. Vaikka britit valtasivat maan 1815, temppeli pysyi buddhalaisen kulttuurin keskuksena.
Itse Buddhan hammasta ei koskaan näytetä julkisesti. Sitä säilytetään kultaisessa, jalokivin koristellussa stupassa, ja sen ympärillä on useita sisähuoneita, joihin pääsee vain papisto ja seremoniamestarit.

Halusin ajoittaa temppelissä käynnin ilta-Pūjān aikoihin. Temppelissä järjestetään päivittäin kolme pūjā-seremoniaa, joista ensimmäinen on jo klo 5.30, seuraava 9.30-10.30 ja illalla klo 18.30.
Rumpujen pauke jo kuului, kun ostin pääsylipun (2000 rup = noin 6 €) ja jätin kengät temppelin ulkopuolella olevaan lokerikkoon. Minulla oli onneksi pikkusukat jalassa, joten ei tarvinnut paljain jaloin kävellä. Keskipäivällä kivilaatat olivat varmasti kuumat, kun ne olivat sitä illan suussakin.


Ihmisillä oli käsissään hienoja kukkakoristeita, joita he veivät Buddhalle. Lähdin kohti rumpujen pärinää ja kiertelin aluksi ensimmäisessä kerroksessa. Koska minulla ei ollut opasta mukana, kiertelin satunnaisessa järjestyksessä temppelin sisä- ja ulkopuolella. Kun kello alkoi lähestyä puoli seitsemää ja ihmiset kerääntyivät lähelle ovea, minkä takana Buddhan hammasta säilytettiin, liityin joukkoon. Musiikki ja rumpujen pärinä voimistuivat, ja ovi reliikkikammioon avattiin hetkeksi. Mutta vain sen verran, että temppelin papisto ja seremoniamestarit kävelivät ovesta sisään ja sitten se sulkeutui jälleen. Seremonia oli vaikuttava, vaikka ihan loppuun asti en sitä nähnytkään.


Mies ei halunnut lähteä temppeliin mukaan, joten kävin siellä yksin. Tapasin hänet temppelin ulkopuolella ja menimme kevyelle illalliselle The Pub -ravintolaan. Ruoan jälkeen nautimme oluita samalla kun kolmen miehen trio kierteli pöydästä toiseen musisoimassa. Hotellin baarissa nautimme vielä yömyssyt ennen nukkumaan menoa.
Aamulla söimme hyvän aamiaisen hotellilla. Se oli melkeinpä yksi reïssun parhaimpia. Tarjolla oli hedelmiä, leipää, croissantteja, munakasta ja leivän päällisiä. Ei siis mitään sen ihmeellisempää, mutta kaikki maistui vaan todella hyvältä ja pisteet pöytään tarjoilusta.
Kuljettaja tuli hakemaan meitä klo 9 ja siitä alkoi pitkä noin viiden tunnin ajomatka kohti Yalan kansallispuistoa.





15 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
27.3.2026 at 18:19Kivilaatat olivat Sri Lankassa tosiaan ihan käsittämättömän kuumia tietyissä paikoissa. Huh. Vaikka miten kipitti laattojen yli, kyllä jalkapohjat siinä paloivat. Oltiin tuolla temppelissä myös seremonian aikaan ja olihan se hieno.
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:14Kiitos Mikko! En tajunnut ennen temppeliin menoa, että siellä pitäisi ottaa kengät pois. Onneksi oli pikkusukat jalassa, niin ei tarvinnut paljain jaloin kävellä. Ulkolaatat olivat vielä illan suussakin kuumia.
Mari / Maailma kotina
29.3.2026 at 13:38Olisi kyllä upeaa osallistua seremoniaan. Vaikka olen ollut buddhalaisessa munkkiluostarissa parin päivän retriitissä, niin mitään vaikuttavaa setemoniaa en ole kokenut
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:14Kiitos Mari! Puja-seremonia oli kyllä vaikuttava. 🙂
Raija / Kohti avaraa maailmaa
29.3.2026 at 16:13Olen käynyt Kandyssa kahdesti, mutta jätimme tuon temppelin välistä molemmilla kerroilla. Hienointa Kandyssa on Peradinya Botanical Garden, johon meillä oli varattu ihan liian lyhyt aika. Sinne olisi kiva vielä päästä. Liikenne on tosiaan kaoottista… Meillä oli varsinainen seikkailu tuktukilla, kun meinasimme myöhästyä junasta.
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:16Kiitos Raija! Ilman sitä marras-joulukuun myrskyä, mekin olisimme kulkeneet tuolla junalla. Kandy-Ella välille oli jo liput ostettu, mutta rata ei ollut vielä toiminnassa meidän matkan aikoihin.
Ne Tammelat
30.3.2026 at 08:20Sri Lanka odottelee vielä meitä, mutta on ehdottomasti listalla. Temppelit ovat kiehtovia vierailukohteita ja on mielenkiintoista seurata erilaisia seremonioita, vaikka uskonnollisuus ei ole itselle niin tärkeä tai läheinen asia.
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:17Kiitos Tammelat! Sri Lanka oli tosi kiva kohde, ja mietin matkan aikana useasti miksen ole aiemmin sinne matkustanut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Suosittelen lämpimästi! 🙂
Aila ja Juha
31.3.2026 at 22:08Mielenkiinto heräsi kertomuksesta siinä melessä, että haluaisin tietysti itse nähdä hampaan. Ymmärrettävistä syistä se ei sitten käy. Juha
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:18Kiitos Juha! Harmillista, ettei hammasta pääse näkemään edes vilaukselta. 🙂
Eveliina/ Reissukuume
1.4.2026 at 14:01Sri Lankassa ei ole tullut käytyä, mutta upealta näyttää! Ja tuo temppelivierailu olisi varmasti upea elämys 🙂 Niissä on aina omanlaisensa tunnelma.
Merja / Merjan matkassa
1.4.2026 at 16:19Kiitos Eveliina! Me olimme Kandyssa vain yhden yön, joten piti tehdä valintoja mitä siellä haluaa nähdä. Temppeli oli hyvä valinta. 🙂
Pirkko / Meriharakka
2.4.2026 at 14:13Tuosta mainitsemastasi Kandyn ruuhkaisuudesta, niin meille kävi vielä niin, että kuskin kiertäessä kortteleita pysäköintipaikkaa etsiessään hän onnistui ajamaan johonkin kuoppaan tai jonkun jutun päälle niin, että autosta meni rengas! Onneksi tuolla apu on aina lähellä, eli jo kohta paikalle kiirehti joku mekaanikon virkaa toimittava tyyppi, joka hoiti renkaan vaihdon. Lähellä sattui vielä olemaan joku pieni hotelli, joka toivotti meidät aulaansa odottamaan, taisivat vielä kiikuttaa paikalle jääteetäkin tai jotain.
Cilla Maria Travell
3.4.2026 at 11:00Kaikenlaiset paikalliseen kulttuuriin liittyvät seremoniat on kyllä todella kiinnostavia!
Kohteena maailma / Rami
5.4.2026 at 12:28Sri Lanka kyllä kohteena kiehtoo itseä paljon, ja on ollut joskus vakavamminkin ajatuksissa. Kun saisi sinne sopivan hintaiset lennot, niin voisin hyvin lähteä tutkimaan saarta enemmänkin. Kandyn temppelikaupunki ja sen historia ”hampaasta” oli mielenkiintoista luettavaa!