Hiihtolomalla nostalgisen Pallastunturin maisemissa

Läntisen Tunturi-Lapin siimeksessä kohoaa Pallastunturi. Täältä löytyvät Suomen vanhimmat vaellusreitit ja monelle murtomaahiihtoa harrastavalle Pallastunturin läheisyydessä oleva latuverkosto on tuttuakin tutumpi.

Pallastunturilla on seitsemän huippua: Taivaskero, Laukukero, Pyhäkero, Lehmäkero, Palkaskero, Orotuskero ja Pallaskero. Niistä korkein on Taivaskero, joka kohoaa 809 metrin korkeuteen.

Hiihtolomailua Pallastunturin maisemissa

Mieheni perhe osti 1980-luvulla mökin pienen Raattaman kylän kupeesta, lähellä Pallastunturia. Nyt mökki on jo myyty, mutta suurimman osan Lapin matkoistani olen viettänyt tällä mökillä ihastellen Pallastunturin mahtavia maisemia. Kun lapset olivat kouluiässä, pakkasimme auton perjantaina hiihtoloman alkajaisiksi ja suuntasimme kohti Raattaman kylää. Matka kesti noin 12 tuntia ja taukoja pidettiin matkan varrella sen verran, että auto tankattiin, vessassa käytiin ja ostettiin take-away kahvi mukaan + pientä purtavaa. Mitä pidemmät tauot, sen hitaammin matka etenee. Perillä olimme johonkin aikaan aamuyöstä.

Mökki oli joskus lähes jäässä tai jos naapuri oli käynyt laittamassa lämmöt päälle, oli siellä siedettävän oloista. Usein laitoimme petejä kuntoon ja ruokia jääkaappiin toppatakit päällä, koska paksut hirsiseinät lämpenivät hitaasti. Mutta sitten kun ne lämpesivät, ne myös pysyivät lämpiminä.

 

Jääkaapin täydennystä Raattaman kylästä

Raattaman kylässä oli lähin kauppa, jonka yhteydessä toimi myös posti. Viereisessä rakennuksissa oli lähipubi. Kaupasta haimme lähinnä täydennystä leivän ja maidon muodossa. Valikoima ei ollut suuren suuri ja hinnoissa oli Lappi-lisä, joten isommat ostokset teimme jo kotona tai Ylläksellä. Hienoa kuitenkin, että pieni kauppa sinnitteli pystyssä. Muonioon oli matkaa noin 60 kilometriä, joten ihan maitopurkin takia sinne ei olisi viitsinyt lähteä.

Lapissa on pitkä matka kaikkialle

Ensimmäisenä päivänä me aikuiset olimme pitkästä ajomatkasta väsyneitä, mutta lapsilla riitti virtaa. He olivat takapenkillä nukkuneet lähes koko yön, joten ihmekös tuo. Pihasta pääsi suoraan pulkkamäkeen, josta sai hyvät vauhdit lammen jäälle. Kävelylläkin käytiin, jos pakkasasteet pysyivät alle -25 asteen.

Muina päivinä lastattiin auto täyteen suksia ja ajettiin Pallastunturille laskettelemaan. Mökiltä kertyi sinne matkaa reilut 20 kilometriä, mutta sehän ei ole Lapissa matka eikä mikään. Ystävien tai sukulaisten luo lähdetään kahvittelemaan, vaikka matkaa olisi 60 kilometriä.

Minkälainen on Pallastunturi laskettelukohteena?

Pallastunturissa on seitsemän huippua eli keroa. Korkein huippu, Taivaskero, on yli 800 metria korkea. Hiihtohissien kattama korkeusero on 340 metriä, joka on Suomessa toiseksi suurin. Rinteitä löytyy yhdeksän. Muista laskettelukeskuksista poiketen Pallastunturin rinteitä ei ole raivattu koneellisesti, vaan ne ovat luonnonmukaisessa tilassa. Rinteet ovat myös täysin luonnonlumen varassa eikä lumitykkejä rinteissä näy.  Rinteissä oli harvoin ruuhkaa, ei edes korkeimman sesongin aikana.

Pallastunturin tarjonta pelkästään laskettelua harrastaville on suppea. Paikka ei ole myöskään lapsiperheiden tai after-ski´tä harrastavien suosiossa.  Noin tunnin ajomatkan päässä olevat Levi ja Ylläs vetävät enemmän väkeä monipuolisuudellaan sekä ravintola- ja iltaelämätarjonnalla.  Mekin vietimme yleensä hiihtolomasta yhden päivän jommassa kummassa isommista laskettelukeskuksista.

Useimmiten kohteeksi valikoitui Ylläs, koska samalla reissulla tapasimme siellä lomailemassa olleita ystäviämme. Vuonna 2006 Pallastunturi pysyi suljettuna koko kauden,  koska hotellin keittiössä sattui tulipalo juuri ennen hiihtolomasesongin alkua. Sinä vuonna kiersimme muita lähellä olevia laskettelukeskuksia; Olosta, Leviä ja Yllästä.

Hotelli Pallas – Suomen ensimmäinen tunturihotelli

Laskettelun lomassa maistui kaakaot Lapland Hotel Pallaksen ravintolassa. Hotelli on maamme ensimmäinen tunturihotelli. Sen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Aulis Hämäläinen vuonna 1938. Saksalaiset räjäyttivät hotellin vuonna 1944 ja Jouko Ylihannun suunnittelema hotelli avattiin uudestaan vuonna 1948. En ole hotellissa koskaan yöpynyt, mutta se on ihan näkemisen arvoinen paikka. Siellä tuntee selkeästi menneiden aikojen tunnelman.

Hotellin vierestä löytyy Pallastunturin luontokeskus, jossa pääsee perehtymään ympärillä oleviin tuntureihin ja kansallispuistoon. Keskuksessa on pysyvä näyttely Pallas-Ounastuntureiden geologisesta syntyhistoriasta ja ekosysteemistä. Luontokeskukseen on vapaa pääsy. Tiedättekö muuten, miten Pallastunturi ja Helsingin olympialaiset liittyvät yhteen? Taivaskeron huipulla sytytettiin heinäkuussa 1952 olympiatuli, joka yhdistettiin Kreikasta tuotuun tuleen ja kuljetettiin Helsinkiin. Nykyisin Olympiatulen sytytyspaikalla on iso kivikasa, jonka päällä on tapahtumasta kertova muistolaatta.

Laskettelun lisäksi päivämme kuluivat pulkkamäessä tai lammen jäällä moottorikelkalla pörräten. Hiihtämässä meitä näki harvemmin, vaikka mökin läheltä lähtikin latuja moneen suuntaan. Lammen jäälle oli naapuri joinakin vuosina tehdyt ladut ja silloin tuli hiihdettyä useammin. Kun joskus hiihtoladulle osuin, muistan sieltä hiljaisuuden. Siis sen, kun mistään ei kuulu mitään – ei yhtään mitään. Autot eivät hurise kaukana, koirat eivät hauku eikä se meidän moottorikelkkakaan pärissyt lammen jäällä. Ainoa paikka maailmassa, jossa olen totaalisen hiljaisuuden kokenut, on mökin lähellä olleet hiihtoladut.

Lammen rantaan oli rakennettu grillikatos, mutta se oli usein niin lumen peitossa, ettemme sitä käyttäneet. Sen sijaan laiturille muurattua grilliä käytimme usein ja siellä laitoimme monenlaisia herkkuja illallispöytään. Sekin oli elämys sinänsä, kun ulkona paukkui pakkanen ja me hääräilimme grillipihdit kädessä avotulen ääressä. Sama hiljaisuus meitä ympäröi niinäkin hetkinä ja Pallastunturit valvoivat touhujamme.

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Tyttöjen viikonloppu Levillä
Hiihdon juhlaa Lahden Salpausselällä
Kotimaan matkailu ja minä

Postauksen kuvat ovat vuosilta 2005-2011.
Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.