Huskysafarilla Levin tunturimaisemissa

Huskysafari on ollut useita vuosia haavelistallani. Vietimme viime viikon Levillä ja selvittelin ennen matkaa minkälaisia koiravaljakkoajeluita olisi tarjolla. Vaihtoehtoja oli paljon. Lopulta päädyimme Lapland Safarisin järjestämään huskyajeluun. Kahden tunnin vierailu tilalle maksoi 80 €/henkilö. Siihen sisältyi 15 minuutin ajelun lisäksi yhteiskuljetus, opastus sekä lämmin juoma.

Lapland Safarisin tarhalla oli noin 40 koiraa. Suurin osa heidän huskyista on Muoniossa, mistä koiria löytyy yli 100. Meidän lisäksemme koiravaljakkoajelulle tuli kaksi muuta pariskuntaa. Tarhalla meidät otti vastaan italialainen Igor, joka pahoitteli heti aluksi heikkoa suomen kielen taitoaan ja kysyi voiko hoitaa opastuksen englanniksi. Se miten Igor on Italiasta päätynyt Leville huskysafarioppaaksi ei selvinnyt, mutta hienosti mies oli oppinut suomenkieltä ja rohkaisimme häntä sitä myös käyttämään.

Turvaohjeiden jälkeen huskyajelulle

Aluksi kävimme läpi turvaohjeet, miten reen kyydissä istutaan ja miten sitä ohjataan. Igor opetti meille myös käsimerkit, joilla kommunikoimme. Ne olivat samantyyppiset kuin moottorikelkkasafarilla. Ryhmässä alkoi jännitys nousta ja kun olimme kuunnelleet tarkkaavaisina ohjeet siirryimme koiravaljakoiden luokse. Huskyt haukkuivat ja hyppivät innoissaan odottaessaan, että pääsevät töihin.

Meidät ohjattiin viimeisen reen luokse ja ajattelin käydä tervehtimässä koiria ennen ajelua. Kaksi koiraa (ryhmän vanhin ja nuorin) rähisivät toisilleen ja päätinkin pysyä kauempana. Paikan toinen opas, Antti, kertoi vanhemman koiran pitävän nuorempaa kurissa. Sen ihmeellisemmästä ei kuulemma ollut kyse. Igor ja kaksi muuta valjakkoa olivat jo ampaisseet vauhtiin kun minä vasta asettelin itseäni reen kyytiin. Antti lohdutteli, että saamme muut kiinni ja muistutteli vielä turvaväleistä.

Kun valjakko nytkähti liikkeelle, nojasin taaksepäin ja yritin nauttia kyydistä. Aluksi tuntui mahdottomalta ottaa valokuvia siinä vauhdissa, mutta hetken kuluttua rentouduin ja kamerakin pysyi käsissä. Kuvia sai ottaa vain kyydissä istuja. Reen ohjaajan piti keskittyä ajamiseen.

Puolessa välissä reittiä oli mahdollisuus vaihtaa paikkoja. Mies siirtyi istumaan ja minä ohjaajan paikalle. Hetken kuluttua tulimme reitin tiukimpaan mutkaan, joka piti ottaa varovasti. Koirien mielestä taisin jarrutella liikaa, koska ne kurkistelivat taaksepäin mikä mamma siellä on ohjaksissa, koska heillä oli kovasti menohaluja jäljellä. Kun tiukka kurvi oli takanapäin, hyppäsin pois jarrulta ja annoin koirien kiihdyttää taas vauhtiin.

Olimme turvaohjeita kuunnellessa kyselleet voiko reki kaatua ja se kuulemma oli mahdollista. Tällä kertaa kaikkien reet pysyivät onneksi ladulla. Reki liirasi muutaman kerran kaarteissa ja mietin silloin ollaanko kohta pöpelikössä. Onneksi pysyttiin baanalla. Antti kertoi ajelun jälkeen ikävästä kolarista, mikä oli tapahtunut joitakin vuosia sitten Muoniossa. Poronvasa oli juossut yhtäkkiä huskyvaljakon eteen ja koirat olivat vaistojensa varassa käyneet sen kimppuun. Poro ei siitä selvinnyt, vaan se jouduttiin lopettamaan.

Huskien ylläpito on kallista

Ajelun jälkeen silittelimme koiria ja kyselimme niiden hoidosta. Kaikki koirat tunnetaan nimeltä ja tiedetään jokaisen heikkoudet ja vahvuudet. Ei ole esimerkiksi samantekevää mitkä koirat laitetaan samaan valjakkoon. Johtajakoirat pääsevät ensimmäiseen riviin ja vahvojen paikka on takana lähellä rekeä.  Pienikokoinen husky ei voi olla viimeisenä, koska reki on painava ja ne saisivat helposti selkäkipuja.

Huskyjen ylläpito ei ole halpaa. Yhden koiran vuosikulut ovat noin 3000 euroa. Tämän vuoksi pienimmät huskytilat ovat joutuneet koronan aikaan tekemään ikäviä ratkaisuja. Kun asiakkaita ei ole, mistä nyhjäistä tuhansia euroja koirien ylläpitoon. Onneksi monet ovat keksineet erilaisia ratkaisuja, joilla selviävät pahimman ajan yli. Etelä-Suomen hyvä lumitilanne on tuonut helpotusta ja koiravaljakkoajeluita on ollut mahdollisuus järjestää etelämpänä.  Näin myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä Lappiin huskysafarille, pääsevät nauttimaan koiravaljakon kyydistä. Lisäksi on järjestetty huskeille kummitoimintaa, jossa pienellä summalla on voinut tukea ahdingossa olevien huskysafariyrittäjien toimintaa.

Koirien rapsuttelujen jälkeen siirryimme kuuman mehun ja pipareiden ääreen. Igor kertoi meille lisää huskyjen kasvatuksesta. Huskyt ovat parhaimmassa työiässä 2-9 vuotiaina. Koulutus aloitetaan heti pentuna. Kaikista ei ole koiravaljakkohommiin. Koirat ovat persoonia siinä missä ihmisetkin.

Kesällä huskyilla on lomaa, koska silloin sää on jopa pohjoisessa liian kuuma juoksemiseen. Alkusyksystä alkaa treenaaminen talvea varten. Huskyt ovat kuin huippu-urheilijoita, joiden kunto on kovimmillaan silloin kun turistisesonki pohjoisessa alkaa. Koska korona on vienyt suurimaan osan asiakkaista, on Antti huolehtinut koirien päivälenkeistä. Säällä kuin säällä koirat on laitettu reen eteen ja kierretty latuja. Koirat saavat myös lepopäiviä ja yksi koira pääsee viikon aikana 3-4 kertaa lenkille.

Onko sinulla kokemusta huskysafareista?

Saattaisit olla kiinnostunut myös: 

Talviloma Levillä
Patikointia Kätkätunturilla
Tyttöjen viikonloppu Levillä

Onhan blogi seurannassa jo Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä