Kesälomani aluksi ajoimme Itä-Suomeen Heinäveden lähelle ystäviemme mökille. Valamon ja Lintulan luostarit sijaitsevat lyhyen ajomatkan päässä ja päätimme käydä Valamossa kahvilla. Samalla reissulla piipahdimme myös Lintulassa.
Ripaus Valamon historiaa
Heinäveden kauniissa maisemissa sijaitseva Valamon luostari perustettiin 1100-luvulla. Alunperin se toimi Laatokan Valamon saarella. Kreikkalaissyntyinen munkki Sergei ja karjalaissyntyinen munkki Herman mainitaan luostarin perustajaisinä. Heitä on myös kiittäminen luostarin uudesta sijoituspaikasta, joka löytyi Heinävedeltä. Tarinan mukaan Papinniemen kartanosta löytyi keväällä 1940 pyhittäjäisiä esittävä ikoni ja sitä pidettiin enteenä, kun luostarille etsittiin uutta paikkaa pommitusten tuhottua luostarirakennukset Laatokassa.
Laatokasta siirtyi Heinävedelle 150 munkkia. Vuosien saatossa iäkkäät munkit siirtyivät yksi toisensa jälkeen haudan lepoon ja luostarin toiminta alkoi rapistumaan. Pikkuhiljaa Valamoon muutti uusia asukkaita ja toimintaa saatiin elvytettyä. Uusi kirkko valmistui vuonna 1976 ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna.
Kuusikujaa pitkin pääkirkolle
Luostarin portti vihittiin käyttöön kaksi vuotta sitten. Sitä oli odotettu kauan ja ilo oli suuri kun se vihdoin järjestyi Valamon ystävät ry:n ja EU:n rahoittamana.
Luostarin portilla meidät toivotettiin tervetulleiksi Valamoon ja annettiin kartta käteen. Portilta kävelimme vanhaa kuusikujaa pitkin kohti pääkirkkoa. Kuusien takaa pilkotti majoitusrakennuksia. Kartta tulikin tarpeeseen, koska alue oli todella iso. Olin luullut, että Valamon luostari käsittää vain kirkkorakennuksen. Niinpä hämmästykseni oli suuri, kun vastassa olikin pieni kylä.
Pääkirkon sisällä ei ollut lupaa kuvata, mutta monella oli kännykät kädessä ja kuvia otettiin kielloista huolimatta. Muista kirkoista poiketen ortodoksisessa kirkossa ei ole penkkejä, vaan jumalanpalveluksen ajan seisotaan. Ortodoksit sanovat, että kirkkoon mennään rukoilemaan eikä istumaan tai seisomaan. Muutamia istuimia on kuitenkin tarjolla kirkkosalin sivustoilla, joita saa käyttää, jos ei jaksa seisoa.
Trapesan notkuvat herkkupöydät
Pääkirkosta menimme kahvila-ravintola Trapesaan, joka on saanut nimensä kreikankielen pöytää tai luostarin ruokasalia tarkoittavasta sanasta. Noutopöytä on tarjolla päivittäin ja salaattipöydästä löytyy aina luostarin omaa hapankaalia.
Kahvia, teetä ja pientä purtavaa löytyy myös pienempään nälkään ja osa leivonnaisista on luostarissa valmistettuja. Teen ystävät ilahtuvat valamolaisesta teepöydästä, joka katetaan kesäaikaan joka ilta. Muina aikoina tilauksesta. Meitä kiinnosti luostarin munkkikahvit ja ne nautittiin sokerit suupielistä varisten. Ruokasali oli lähes täynnä ja näkyi siellä lounasta nauttivan myös Samuli Edelmann.
Kahvien jälkeen piipahdimme matkamuistomyymälässä, josta löytyy muun muassa ikoneita, luostariteetä, kirjoja, postikortteja ja ordoksista kirkkomusiikkia. Valamon luostarilta löytyy myös verkkokauppa. Meitä kiinnosti myös viinimyymälä, jossa on tarjolla erilaisia Valamossa valmistettuja luostariviinejä.
Valamon luostarissa valmistetaan myös viskiä ja luultavasti se on maailman ainoa luostari jossa näin tehdään. Valamon viskiä on saatavilla Alkosta ja paikan päällä Trapesasta sitä voi ostaa laseittain. Jos joku ihmettelee miksi luostarissa valmistetaan vahvoja alkoholeja, on vastaus yksinkertaisesti raha. Luostarin toiminnan pyörittämiseen tarvitaan varoja ja keinoja niiden saamiseksi on keksittävä. Viski ja luostariviinit ovat tuoneet mukavasti tuloja sekä paikalle myös sellaisia vierailijoita, jotka eivät ehkä muuten olisi tulleet Valamoon. Matkailun tuomat tulot ovat muutenkin Valamolle tärkeitä ja he kertovat sen avoimesti.
Valamon opiston monipuolinen kurssitarjonta
Valamon opisto järjestää vuosittain noin 150 erilaista kurssia. Valikoima on monipuolinen; maalausta, kirjansidontaa, hiljaisuuden retriittejä sekä ortodoksiseen uskoon ja elämäntapaan liittyviä kursseja. Listalta löytyi myös viskikurssi sekä kirjoittajakurssi, josta itse kiinnostuin. En ollut tullut koskaan ajatelleeksi, että kirjoituskurssille voisi mennä luostarin maisemiin.
Lintulan luostari
Valamosta ajoimme Lintulan luostariin, joka on nunnaluostari. Lintula on huomattavasti pienempi ja vaatimattomampi kuin Valamo. Luostari on saanut alkunsa Venäjän rajan tuntumasta 1800-luvun loppupuolella, jolloin se perustettiin ensin venäläisten nunnien yhteisöksi. Nimensä se on saanut Karjalankannaksen Kivennavan Lintulan kylästä.
Sota ajoi myös nunnat evakkoon ja toiveissa oli paluu vielä jonain päivänä Kivennavalle. Luostarin rakennukset vaurioituivat pahoin sodan melskeessä ja haaveet paluusta piti unohtaa. Sisaret hankkivat tilan nykyiseltä paikalta vuonna 1945. Suurin osa heistä oli venäläisiä, mutta 1960-luvulla Lintula alkoi suomalaistua. Elantonsa he ovat saaneet Valamon luostarin tavoin ensin maataloudesta ja nykyisin matkailusta.
Lintulan luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen naisluostari.
Lintulan luostarin palvelut
Luostarin kesäkahvila viehättävässä puutalossa oli koronan vuoksi suljettu, mutta kahvia ja pullaa oli myytävänä matkamuistomyymälän yhteydessä. Kahvin lisäksi myymälän valikoimiin kuului muun muassa sisarten tekemiä käsitöitä, ikoneja, luostarin puutarhan tuotteita ja kirkkokynttilöitä. Lintulassa on pieni kynttilätehdas ja siellä valmistetaan kaikki Suomen ortodoksisen kirkon kynttilät.
Lintulan luostarissa on myös mahdollisuus yöpyä. Vanhasta riihestä tehdyssä vierasmajassa on muutama huone. Keittiö ja wc-tilat ovat kaikille yhteiset. Yhden hengen huone maksaa 30 €/vuorokausi (ei sisällä aamiaista).
Valamon luostari, Valamontie 42, Uusi-Valamo
Lintulan luostari, Honkasalontie 3, Palokki
Molempiin luostareihin on vapaa pääsy. Valamon luostarin näyttelyihin on pieni sisäänpääsymaksu.
PS. Jos kiinnostaa minkälaista on Lintulan luostarin elämä ja millaisia taustoja sisarilla on, katso Ylen dokumentti ”Hiljaisuuden palvelijat”. Pääset katsomaan sitä tästä
Onhan blogi seurannassa jo Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä
20 Comments
Melissa
26.7.2020 at 11:26Upean näköistä. En ole kummassakaan ollut koskaan.
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 15:56Kiitos Melissa! Minulla kesti aika monta vuotta päästä tuonne mutta kannatti odottaa.
Eveliina / Reissukuume
26.7.2020 at 12:32Olipas kattava ja mielenkiintoinen postaus 🙂 Komppaan Melissaa, vieraita ovat minullekin.
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 15:58Kiitos Eveliina! Heinäveden luostarit eivät ole varsinkaan nuoremmalle väelle tuttuja. Ei ihan niitä ykköskohteita mutta jos kiinnostaa, kannattaa käydä katsomassa. 😄
Aila ja Juha
26.7.2020 at 15:55Kiitos hienosta vierailusta kanssasi. Olet saanut paljon hienoja kuvia ja kerroit hyvin luostarista asioita, jotka sinne menevän on kiinnostavaa tietää. Olemme kerran itsekin vierailleet tuolla. Olimme yötäkin, majoitus oli vaatimaton, mutta oikein hyvä sellaiseen yli yön levähdykseen, jota tarvitsimmekin. Silloin kiertelimme illalla ympäristöä kävellen ja sunnuntaiaamuna osallistuimme jumalanpalvelukseen. Se oli todella hieno kokemus, vaikka emme ortodokseja olekaan.
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 16:04Kiitos Aila ja Juha! Majoitukset ovat varmaan vaatimattomia luostarihengen mukaisesti, mutta yhdeksi yöksi ihan ok. Olisi hienoa joskus osallistua ortodoksien jumalanpalvelukseen ihan mielenkiinnosta. Katselin myös Valamon kurssitarjontaa tarkemmin ja niille osallistuessa olisi mahdollisuus päästä sunnuntain jumalanpalvelukseen niin halutessaan.
Teija / Lähdetään Taas
27.7.2020 at 10:17Joskus muinoin halusin päästä käymään Valamon luostarissa, mutta nyt olin jo unohtanut koko paikan olemassaolon. Kiitos muistutuksesta! Täytyykin ottaa se taas listalle mukaan ja lähteä käymään!
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 16:06Kiitos Teija! Meilläkin Valamon luostari oli suunnitelmissa vuosia ja nyt vasta sinne päästiin.
Marika /Matkalla Missä Milloinkin
28.7.2020 at 18:25Kummassakaan luostarissa en ole käynyt. Kirjoituksesi sisälsi mielenkiintoista tietoa luostarien historiasta ja nykytoiminnasta. Yllättävää tuo kurssitoiminnan runsaus Valamon luostarissa. Ovatko kurssit lyhyitä viikonloppukursseja vai pikemminkin tarkoitettu paikallisille kansalaisopistotyylisesti?
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 16:12Kiitos Marika! Kurssit ovat lyhyitä viikonloppukursseja. Niihin sisältyy majoitus ja ruoka. Sunnuntaisin on mahdollisuus myös osallistua jumalanpalvelukseen.
Johanna M. / Muu maa mandariini
29.7.2020 at 00:34Tosi kiinnostava virtuaalikierros näihin luostareihin! Luostarit yleisesti sekä munkkien ja nunnien elämä kiehtovat, joten olen haaveillut Valamossa ja miksei Lintulassakin käymisestä jo jonkin aikaa. Myös sieltä kadonneen nunna Elisabethin tapaus on mielenkiintoinen mysteeri. Kirjoituskurssi tai hiljaisuusretriitti olisi varmasti hieno kokemus tuollaisessa hengellisessä miljöössä.
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 16:14Kiitos Johanna! Kuulin tuosta nunnan katoamisesta meidän tuttavalta, joka oli vierailulla mukana. Minulla oli tuo uutinen aikoinaan mennyt ohi mutta luin myöhemmin netistä tapahtumien kulusta. Aika mysteeri tosiaan.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
29.7.2020 at 21:56Kiva päästä kurkistamaan postauksesi kautta Valamon luostariin. Itsellä haaveena päästä tuonne joku päivä vielä. Yöpyminen kiinnostaisi kovin. Harmillista, ettei kirkossa saa ottaa kuvia. On ilmeisesti kaunis sisältä.
Merja / Merjan matkassa
30.7.2020 at 16:16Kiitos Sari! Kirkko oli kaunis sisältäpäin. Mieli olisi tehnyt kuvailla mutta noudatin kieltoa.
Terhi
30.7.2020 at 23:21Valamon luotari on kyllä to do-listallani. Valitettavasti tänäkin kesänä ajoin ohi enkä ehtinyt käväisemään koska ohjelmani oli turhan tiivis. Onneksi voin katsella sinun kuviasi. Melkein kuin olisi käynyt paikan päällä.
Merja / Merjan matkassa
3.8.2020 at 19:29Kiitos Terhi ja kiva kuulla, että viihdyit tällä ”virtuaalikierroksella” Valamossa. Mekin suunnittelimme sinne menoa monta vuotta, joten etköhän sinäkin sinne vielä pääse 🙂
Pirkko / Meriharakka
31.7.2020 at 10:32Poikkesimme, mekin, kuluneella viikolla Valamossa. Portilla opastanut munkki sanoi kirkossa kuvaamisesta, että jumalanpalveluksen aikana siellä ei saa kuvata, mutta muina aikoina saa.
Merja / Merjan matkassa
3.8.2020 at 19:32Kiitos Pirkko! Kirkossa oli kylttejä, joissa kuvaaminen kiellettiin. Sen vuoksi en tohtinut ottaa kameraa esiin. Sen ymmärrän, ettei jumalanpalveluksen aikana kuvata mutta muuten olisi ollut kiva saada kauniista kirkosta muistoksi kuva. Noh, hyvä syy mennä joskus uudestaan 🙂
Mimmu - 666places
6.8.2020 at 17:41Olipa kattava ja mielenkiintoinen postaus molemmista!
Valamossa olen muistaakseni käynyt? mutta en Lintulan nunnaluostarissa, tosin senkin nimi on tuttu!!
Kauniita paikkoja rakennuksia molemmissa!
Eipä ole tullut mieleen kurssit tuolla, mutta viskikurssi sekä kirjoittajakurssi kiinnostaisi molemmat kyllä!!
Merja / Merjan matkassa
11.8.2020 at 16:01Kiitos Mimmu! Valamon luostari on näistä kahdesta tunnetumpi ja toki luostarin alueella on enemmän matkailijoille nähtävää. Lintulassa oli rauhallinen ja suorastaan harras tunnelma, kannattaa piipahtaa myös siellä, jos tuolla päin liikkuu.