Päivä Merjan matkassa

Päivä kanssani -postauksia näkyy enimmäkseen lifestyle- tai muotiblogeissa. Matkablogeissa niihin törmää harvemmin. Se on sinällään ymmärrettävää, koska moni matkabloggaaja kirjoittaa mielummin vain matkoista ja niihin liittyvistä asioista eikä halua sen enempää avata omaa arkeaan. Olen jo pidempään miettinyt, että tällainen postaus olisi hauska tehdä ja tässä se nyt tulee. Let´s go!

05.00

Kännykkä piippaa herätyksen. Sisäinen kello herättää minut yleensä jo muutamaa minuuttia aikasemmin, niin tänäkin aamuna. En jaksa heti nousta, vaan torkutan noin 15 minuuttia ja sitten tassuttelen alakertaan. Laitan kahvinkeittimen päälle ja sillä aikaa kun se tiputtaa päivän ensimmäisen kahvikupposen, sulkeudun hetkeksi kylppäriin.

Aamiaiseksi syön yleensä pari leipäviipaletta ja juon mukillisen kahvia. Viikonloppuisin yhdistän tähän vielä jugurtin, mutta arkiaamuna mennään nopealla leipä-kahvikombolla. Samalla selaan Wodconnectia, jonka kautta varataan Crossfit-tunteja. Laitoin itseni eilen illalla jonoon tämän päivän treeniin ja olin jonossa 7. Yön aikana tilanteeseen ei ole tullut muutosta, joten täytyy päivällä vielä jännittää saako paikan vai ei. Aamupalan jälkeen meikkaan, laitan hiukset, pukeudun ja sitten onkin aika lähteä töihin.

06.05

Käynnistän auton ja Nick Kershawin The Riddle alkaa soimaan Novan taajuudelta. Käännän auton nokan kohti Espoota. Työmatkaa tulee suuntaansa noin 120 km. Tänä aamuna ei onneksi tarvitse käydä tankkaamassa, kun hoidin sen jo eilen. Se on ärsyttävää ja siihen kuluu aina kallisarvoisia minuutteja. Moottoritiellä liikenne soljuu näihin aikoihin mukavasti,mutta kun pääkaupunkiseutu alkaa lähestymään, näkyy edessä pitkiä autojonoja.

Radio Novan Aki ja Minna pitävät minulle seuraa aamuisin. Heidän juttuja on hauska kuunnella ja samalla kuulee, jos käyttämilläni tieosuuksilla on kolareita. Tänä aamuna ei Lahden moottoritiellä ole rytissyt, mutta sen sijaan Turun moottoritiellä on jotain hämminkiä. Kollegoita Turun suunnasta on tulossa päiväksi samaan palaveriin ja heidän puolestaan ärsyttää, että joutuvat ruuhkissa jonottelemaan. Moottoritieltä siirryn Kehä I:lle, joka on iltapäivisin oikea murheenkryyni. Aikaisin aamulla liikenne vetää paremmin, ellei ole sattunut onnettomuuksia. Tänään Kehällä ajellaan maltillisesti eikä kohdalleni satu hidasteita.

07.35

Kaarran autoni työpaikan pihaan ja kävelen ulko-ovelle. Leimaan itseni sisälle ja nousen portaat toiseen kerrokseen. Toimistolla on yleensä muutama aamuvirkku paikalla jo ennen minua. Suurin osa työkavereista valuu paikalle puoli yhdeksän ja yhdeksän välillä. Minä tulen mielummin aikaisin, niin pääsen myös lähtemään kotiin hyvissä ajoin.

Avaan tietokoneen ja käyn hakemassa päivän toisen kahvikupillisen. Yleensä joku kollegoista on keittänyt ”oikeaa” kahvia, mutta ellei näin ole, otan mukillisen automaatista. Käyn sähköposteja läpi. Miten niitä kertyykin niin paljon? Edellisenä päivänä oli monta palaveria, joten lukemattomien sähköpostien määrä on taas pitkä. Myös tämä päivä menee kokouksessa.

11.30

Nälkä on kurninut vatsassa jo ainakin tunnin. Olemme istuneet palaverissa klo 9 lähtien ja nyt tulee vihdoin ruokatauko. Kollegojen kanssa siirrytään ylimmästä kerroksesta omaan kerrokseen hakemaan takit päälle. Porukassa kävelemme tien toisella puolella olevaan tehtaan ruokalaan. Ruokalistalla on tänään juuri sellaisia ruokia, jotka eivät ole lemppareita, mutta päädyn ”herkuttelijan lihapataan ja riisiin”. Salaattipöydästä haen lautaselle täydennystä ja vihdoin pääsee syömään. Lihapadan seassa on sieniä, jotka kerään lautasen reunalle. Ruokailun jälkeen palaamme takaisin neukkariin ja palaveri jatkuu puoli neljään saakka.

16.30

Palaverin jälkeen vastaan muutamaan sähköpostiin sekä tarkistan nopeasti meidän ylläpitämän Facebook-kanavan kommenttien osalta. Teemme jonkun verran sponsoroituja postauksia ja siellä on välillä kovin vilkasta keskustelua. Onneksi kommentointi on nyt ollut maltillista ja heitän muutamat peukut asiakkaiden kommentteihin. Vilkaisen ennen kotiin lähtöä Crossfitin tilannetta ja paikka jäi saamatta. Jono suli päivän aikana lupaavasti, mutta olisi vaatinut vielä yhden peruutuksen, että olisin päässyt treeneihin. Laitan kotiväelle viestin Whatsappin kautta, että lähden nyt kotiin. Suljen tietokoneen, riennän portaat alakertaan ja nopeasti sateen alta autolle.

Tiedän jo kokemuksesta, että ruuhka on vastassa. Kehä I tökkii pahemman kerran ja Radio Novan Niina ja Anssi kertovatkin pian, että siellä on kolari, joka haittaa liikennettä itäänpäin mentäessä. Great! Surffailen taas tuttuun tapaan eri radiokanavia läpi, jos Novan musiikkivalinnat eivät miellytä tai tulee mainoksia.  Jos Kehän selvittää moottoritien alkuun puolessa tunnissa, se on hyvä suoritus. Tänään siihen menee tunti. Mielessä käy, etten olisi ehtinyt Crossfitiin, vaikka paikka olisi vapautunutkin. Kotimatka kestää tänään pitkään.

18.30

Vihdoin kaarran auton kotipihaan. Kotimatkaan tuhraantui tänään kaksi tuntia. Ei kiva! Normaalisti minulla olisi tänään espanjan tunti, mutta syysloman takia sitä ei ole. Olen itseasiassa aika väsynyt eikä haittaa vaikka onkin koti-ilta tulossa ilman mitään harrastuksia.

Ulko-ovella katse kiinnittyy kesäkukkien istutusastioihin. Siinä ne nököttävät tyhjillään. Niihin pitäisi ostaa talveksi kanervat, mutta ne ostokset jäävät viikonloppuun. Tipsutytöt ovat hännät heiluen vastassa, kun avaan ulko-oven. Mietin, miten ne jaksavat päivästä toiseen olla niin innoissaan kun joku tulee kotiin. Rapsuttelen hetken molempia ja sen jälkeen he intoutuvat leikkimään toistensa kanssa. Perhe on syönyt jo pari tuntia sitten, mutta lämmitän itselleni kinkkukiusausta ja teen voileivän.

19.00

Väsyttää, mutta raahaudun silti yläkertaan tietokoneen äärelle. Aloitan hahmottelemaan tätä postausta. Aloitan tekstistä kuten aina. Käytän yhden blogipostauksen kirjoittamiseen 1-2 iltaa ja sen jälkeen viilaan tekstiä ja valitsen sekä muokkaan kuvia. Kolme iltaa saa helposti menemään yhden postauksen tekoon. Viikonloppuisin yritän kirjoittaa myös niin paljon kun mahdollista, jolloin arki-iltana ei tarvitse muuta kuin keskittyä kuviin.

Kun kirjoitusvaihteen saa päälle, tekstiä syntyy aika nopeasti. Käyn postaukseen tulevia kuvia läpi ja harmittelen, etten ottanut niitä päivän aikana enempää. Jostain syystä oli vaikea keksiä mitään järkevää kuvattavaa omasta arjesta.

20.30

Suljen tietokoneen ja menen olohuoneeseen miehen ja tyttären kanssa sohvalle katsomaan telkkaria. Sitä tulee katsottua tosi vähän. Muutamia ohjelmia yritän seurata ja katselen niitä jälkikäteen ellen ehdi ohjelman esitysaikaan television ääreen. Kännykästä selailen somekanavia. Instagramiin olisi voinut laittaa jonkun kuvan, mutta nyt en jaksa. Ehkä huomenna.

Joskus simahdan sohvalle ennen kymmentä, mutta tänään jaksan katsoa kympin uutiset. Muut valuvat ennen minua yläkertaan nukkumaan. Toinen koirista jää pitämän seuraa. Hän on katsonut velvollisuudekseen huolehtia, etten jää yksin.

22.20

Uutisten jälkeen menen pesemään hampaat. Otan koiran kainaloon ja mennään yläkertaan katsomaan onko siellä kukaan enää hereillä. Tarkistan vielä kännykästä, että huomisaamun herätys on päällä. Väsyttää jo kovasti, joten unentuloa ei tarvitse kauaan odotella.

Hyvää yötä!