Tyttöjen viikonloppu Levillä

Kun Etelä-Suomessa jo odotetaan lumien sulamista ja ensimmäisiä kunnon kevätpäiviä, me hyppäsimme ystävieni kanssa lentokoneeseen ja otimme suunnan kohti Leviä. Meillä oli ollut pitkään haaveena lähteä viikonlopuksi Lappiin. Yleensä näimme pääkaupunkiseudulla tai sen välittömässä läheisyydessä. Koska kaikki asumme tätä nykyä eri paikkakunnilla, oli Helsinki osoittautunut hyväksi tapaamispaikaksi. Nyt halusimme hetkeksi pois Etelä-Suomesta ja mikäpä näin keväällä olisi parempi paikka kuin Lappi.  Harmiksemme yksi ystäväporukan jäsenistä ei päässyt mukaan, mutta kolmen naisen voimin suuntaisimme pohjoiseen.

Aamulento oli pari tuntia myöhässä, mutta emme antaneet sen vaikuttaa matkatunnelmaan. Aika kului lentokentällä yllättävän nopeasti. Emme olleet nähneet sitten viime syksyn, joten juttua riitti kahvikupin (ja myöhemmin kuohuviinilasin) äärellä.

Majoitus Sirkantähdessä

Majoituimme Levin keskustassa Sirkantähden lomahuoneistossa. Huone oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta koska kävimme siellä vain nukkumassa ja vaatteita vaihtamassa, emme viitsineet panostaa parempaan. Mökistä haaveilimme ja se olisi ollut ihana, mutta kolmelle hengelle ne olivat joko liian isoja tai liian kalliita.

Tärkeintä oli hyvä sijainti ja Sirkantähdestä pääsi kävellen joka paikkaan, niin kauppaan, rinteisiin kuin ravintoloihinkin. Sijainnista siis täydet viisi pistettä.

Sirkantähden huoneistossa oli kaksi kerrosta ja nukkumatilat löytyivät parvelta. Sinne oli todella jyrkät portaat, joten niissä piti kulkea kieli keskellä suuta. Alakerrasta löytyi myös yksi petipaikka, keittiönurkkaus, pesutilat ja sauna, josta olimme erityisen ilahtuneita.

Reippaillen Riihi-kahvilaan

Perjantain sää oli tasaisen harmaa ja lunta sateli. Koska kaikki olivat aikaisesta herätyksestä ja matkustamisesta väsyneitä, päätimme jättää talviurheilut seuraavalle päivälle ja suuntasimme kohti Immeljärven jäätä. Ajatuksena oli käydä kahvilla Riihi-kahvilassa.

Jäällä ei meidän lisäksemme näkynyt kuin muutama moottorikelkkailija ja hiihtäjä. Tuuli puhalsi kunnolla selän takaa ja ajatus paluumatkasta ei tuntunut houkuttelevalta. Puolessa välissä aloimme epäröimään olisiko kahvila enää edes auki, koska jäällä ei näkynyt muita. Päätimme tarkistaa asian, koska harmittaisi kävellä kahvilalle asti, jos se olisikin jo kiinni. Ystäväni soitti kahvilaan ja se oli onneksemme vielä auki.

Riihi-kahvila oli tunnelmallinen paikka ja emännän suosituksesta otimme lämmikkeeksi Riihitotit. Kahvilan yhteydessä on ravintola, joka tarjoaa lappilaisia herkkuja. Paikka on ymmärtääkseni kovin suosittu ja kun ruokalistaa katsoi, niin siellä oli muun muassa poroa eri muodoissa sekä karhua.

Pihapiirissä on myös sauna, jota voi vuokrata sekä mikä parhainta – palju. Se höyrysi houkuttelevasti saunan edustalla. Kun mukit oli tyhjennetty kynttilän valossa, lähdimme tarpomaan takaisinpäin. Paluumatkalla alkoi aurinko pilkistellä pilvien raosta ja lupaili seuraavalle päivälle hienoa säätä. Kävelylenkin jälkeen oli mukava mennä saunan lämpöön ja sieltä kohti Levin yöelämää.

Laskettelua ja monotansseja

Lauantaina oli upea sää. Aurinko paistoi ja ilmassa oli kevään tuntua. Tuollainen päivä täytyi ehdottomasti viettää ulkona. Niinpä suuntasimme aamiaisen jälkeen suksivuokraamoon ja muutamien hikisten hetkien jälkeen kaikille löytyi lasketteluvälineet.

Sitten vaan kohti hissejä ja nauttimaan Levin rinteistä. Välillä poikkesimme juomaan limpparit ja jälleen matka jatkui rinteitä viiletellen. Juuri kun olimme iltapäivällä laskemassa kohti Tuikkua ja perinteisiä monotansseja, minulta lähti käännöksessä suksi jalasta ja mätkähdin maahan. Oikean käden peukalossa tuntui kipua. Toinen ystävistäni lasketteli takanani ja hän tuli auttamaan minut ylös. Peukussa ei näkynyt mitään pahempaa vammaa, joten kun suksi oli taas jalassa, matka jatkui kohti tansseja. Peukaloon tuli myöhemmin turvotusta ja särkyä. Kävin reissun jälkeen näyttämässä sitä lääkärille, mutta onneksi sormeen oli tullut vain kova tälli eikä luita tai jänteitä ollut mennyt poikki.

Tuikun monotanssit ovat varsinainen legenda ja koska meistä ei kukaan ollut niitä kokenut, pitihän sinne nyt mennä. Baari oli jo lähes täynnä, mutta lisää ihmisiä virtasi ovesta. Tunnelma oli kirjaimellisesti katossa, kun Aallon rytmiorkesteri aloitti soittamisen ja kaikilla näytti olevan hauskaa. Tuikkuun voi tulla myös autolla, joten väkijoukossa näkyi kypäräpäisten  laskettelijoiden lisäksi muitakin.  Seikkailunnälkäisille tiedoksi, että myös helikopterilla pääsee. Sightseeing-lento maksaa 60€/hlö. Se oli minusta yllättävän edullinen.

Me viihdyimme Tuikun täpötäydessä tunnelmassa lähes loppuun saakka. Kun orkesteri päätti soittamisen solistin tekemään vaakaan baaritiskillä, painoimme kypärät taas päähän ja laskimme viimeiset mäet. After-skit jatkuivat rinteiden juurella Vinkkarissa. Ne jouduimme jättämään väliin, vaikka meno näyttikin hulvattoman hauskalta. Suihku ja ruoka houkutteli enemmän. Kun hiet olivat pois pinnasta ja vatsat täynnä ruokaa, meidänkin tie vei takaisin tanssiparketeille.

Suomen Lappi on niin kaunis ja kevätsäällä Levillä on mitä parhaimmat ulkoilumahdollisuudet. Innostuimme tyttöjen kanssa niin, että päätimme tehdä tästä jokavuotisen perinteen. Toivottavasti saamme myös jäsen K:n ensi kerralla mukaan.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Huskysafarilla Levin tunturimaisemissa
Talviloma Levillä
Patikointia Kätkätunturilla
Hiihtolomalla nostalgisen Pallastunturin maisemissa

Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.