Uudenvuodenaatto Krabilla

Uudenvuodenaatto tuntuu tällä hetkellä yhtä kaukaiselta kuin juhannusaatto, mutta palataan silti ajassa reilu kuukausi taaksepäin rakettien ryydittämän taivaan alle. Thaimaa juttuja on blogissa ollut viime aikoina runsaasti ja lisää on vielä tulossa. Joulun ja uudenvuoden vietimme siis Krabilla, Thaimaan auringon alla.

Joulua thaimaalaiset eivät juhli, mutta turisteja varten hotellit järjestävät juhlaillallisia ja kaupungilla näkyi erilaisia joulukoristeita. Meidän hotellin altaalla soi vielä monta päivää joulun jälkeen joululaulut, mutta onneksi vuoden vaihtuessa myös musiikki vaihtui. Ei niitä lallatuksia olisi jaksanut enää siinä vaiheessa kuunnella. Uutta vuotta paikallisetkin viettävät ja hotellit panostavat näihin juhliin joulua enemmän. Hotellin työntekijät eivät hullujen työvuorojen vuoksi kyllä paljoa ehti juhlia, kun pitää taas painella takaisin töihin. Meidän lempitarjoilija kertoi uudenvuoden päivänä menneensä edellisyönä nukkumaan kahdelta ja herätys oli jo parin tunnin kuluttua. Kaveri vaikutti väsyneeltä enkä ihmettele.

Allas- ja rantaelämää uudenvuodenaattona

Olimme alunperin suunnitelleet uudenvuodenaatoksi päiväretkeä Railey Beachille, joka sijaitsi Ao Nangin rannasta katsottuna nurkan takana.  Pitkähäntäveneellä sinne hurautti nopeasti, mutta koska edellisenä päivänä olimme olleet neljän saaren retkellä, päätimme jättää Raileyn toiselle päivälle ja chillailla hotellin omalla altaalla.

Hotellilla kävi kova tohina uudenvuodenaaton illallisjärjestelyiden kanssa. Illaksi oli luvattu sadekuuroja ja toivoimme, etteivät ne toteutuisi, koska juhlaa oli tarkoitus viettää ulkona. Parin tunnin kuluttua allaselämä alkoi riittämään ja kävelimme rannalle. Vatsassa kurni ja nappasimme pienestä myyntikojusta tonnikala-sipuliletut mukaan. Ehdimme juuri syödä ne, kun alkoi satamaan. Vettä tuli sellaisella voimalla, että piti kiiruhtaa lähellä olevan katoksen alle suojaan. Sadetta riitti puoleksi tunniksi ja sen jälkeen kävelimme takaisin typötyhjälle rannalle.

Rannalla kiertäviä kaupustelijoita harmitti, kun ihmiset kaikkosivat sadetta pakoon ja heidän bisneksensä valuivat sadevesien mukana viemäriin. Ostimme tutulta olutkauppiaalta Singhat ja istuimme hetkeksi rannalle. Koska aurinko ei paahtanut suoraan, rannalla oli aika mukava istuskella.

Peace Lagunan uudenvuodenaaton juhla

Illalla sadekuuroja ropisi tasaiseen tahtiin, mutta juuri ennen hotellimme uudenvuodenaaton juhlan alkua sade loppui. Menimme seitsemältä hotellin aulaan ja sinne oli järjestetty pientä ohjelmaa siksi aikaa kunnes ulkona olevat järjestelyt saataisiin kuntoon. Aluksi saimme leit kaulaan ja käteen lasilliset sangriaa. Sivupöydille oli laitettu pientä suolaista pahimpaan nälkään. Lapsille oli järjestetty erilaisia pelejä ja leikkejä. Aikuisetkin saivat osallistua muun muassa thainkielisten lauseiden sanomiseen. Henkilökuntaa nauratti, kun yritimme lukea lapuissa olevia tekstejä. Onneksi niihin oli tehty ääntämisohjeet, mutta ihan putkeen ei siitäkään huolimatta mennyt. Yrittämisestä sai kiitokseksi valitsemansa kukkaköynnöksen, jonka useimmat laittoivat hiuksiin, mutta minä sidoin sen ranteeseen.

Vihdoin ulkona oli järjestelyt saatu valmiiksi ja siirryimme pöytiin. Tarjoilupöytiä oli etupihan reunoilla ja ne notkuivat herkuista. Viihdyin parhaiten alkupalapöytien ääressä, joista löytyi muun muuassa kevätrullia ja sushia. Pääruokien joukosta löytyi erilaisia grillattuja lihoja, mereneläviä sekä thairuokaa. Hetken mielijohteesta nappasin lautaselle grillatun osterin, vaikken niistä edes tykkää. Olen aikoinaan Venezuelassa syönyt tuoretta osteria, joka sukellettiin meren pohjasta ja tarjottiin samantien sitruunan kera. En voi väittää pitäneeni sen mausta eikä tämä grillattu versiokaan ollut minun mieleeni, mutta aina pitää kokeilla jotain uutta.

Olimme edellisenä iltana ostaneet hotellin järjestämästä wine tasting -tapahtumasta punaviinipullon illallispöytään. Viinit ovat tunnetusti kalliita Thaimaassa, mutta viinimaistijaisista ostetuista pulloista sai pienen alennuksen. Senkin jälkeen pullolle jäi hintaa enemmän kuin mitä se olisi Alkossa maksanut, mutta tuumittiin että kerrankos sitä. Pullot luvattiin tuoda suoraan pöytiin, mutta saimme odotella omaamme aika kauan. Thaimaalaisten organisointitaidot eivät aina ole parhaimmasta päästä.

Miten olisi limbokisa?

Ohjelmasta ei oltu tingitty, vaan jatkuvasti oli lavalla joko lapsille omaa ohjelmaa, lauluesityksiä, thainyrkkeilyä, arvontaa ja tanssiesityksiä. Myöhemmin näimme myös hienon tulishow´n, joka turvallisuussyistä järjestettiin pihan toisessa reunassa. Myös aikuisille järjestettiin leikkimielinen kilpailu, johon pyydettiin vapaaehtoisia. Lapset olivat tässä kohtaa reippaampia, koska heidän joukossaan oli vapaaehtoisia aina enemmän kuin tarvittiin. Aikuisten ohjelmaan olisi tarvittu 10 ja vain kolme rohkeaa meni lavalle. Tönäisin miestäni siinä kohtaa ja sanoin, että eiköhän mennä. Hän nyökkäsi ja pian seisoimme lavalla jonon jatkona. Emme tienneet vielä siinä vaiheessa mitä tuleman piti. Lopulta meitä olikin siinä 9 henkeä paikalla ja kun juontaja kertoi mistä oli kyse, olisin ollut valmis pakenemaan lavalta saman tien.

Limbokisa. Not my cup of tea.

Minä karsiuduin saman tien, mutta mies vaan jatkoi kierrokselta toiselle. Selkeästi luonnonlahjakkuus.  Harmillisesti hän ei sitten yltänyt kärkikolmikkoon, mutta hienosti suoriuduttu silti. Tyhjin käsin ei tarvinnut lavalta poistua, vaan saimme hienot koristetuktukit palkinnoksi osallistumisesta.

Ilotulitus rannalla

Jossain vaiheessa iltaa alkoi tihkuttaa vettä, joten päätimme pistäytyä huoneessa. Sinne oli tuotu kauniissa paketissa hotellin kangaskassit uudenvuodenaaton lahjaksi. Kun palasimme takaisin pöytään, meille jaettiin tähtisädetikkuja sekä muuta vuodenvaihteen krääsää; paukkuserpentiiniä sekä pillejä.

Ennen vuoden vaihtumista kävelimme rannalle katsomaan ilotulitusta. Ostimme menomatkalla taivaslyhdyn ja laitoimme sen ilmaan kymmenien muiden kanssa valaisemaan pimeää taivasta. Ranta oli täynnä ihmisiä eikä siellä voinut kunnolla kävellä mihinkään suuntaan törmäämättä jonkun selkään. Ilotulitteita ammuttiin taivaalle aika rohkeasti ihmisjoukon keskeltä. Ei tietoakaan suojalaseista tai turvaetäisyyksistä. Onneksi ei kenellekään näyttänyt sattuvan mitään.

Vuoden vaihtumisen jälkeen nappasimme katukojusta ”take-away drinkit” mukaan. Kävelimme rantakatua pitkin ja se oli täynnä iloisia uudenvuoden juhlijoita. Hyvää uutta vuotta toivoteltiin niin tutuille kuin tuntemattomille. Drinkkimukin tyhjennyttyä palasimme hotellille, jossa juhlapaikan purkutyö oli hyvässä vauhdissa. Toivotimme henkilökunnalle hyvää uutta vuotta ja kiipesimme portaat omaan huoneeseen.

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.