Väärällä retkellä Thaimaassa

Onko mahdollista joutua väärälle retkelle lomakohteessa? Kaiken järjen mukaan ei, mutta meillepä kävi niin ensimmäisellä Thaimaan reissulla, Krabilla kymmenisen vuotta sitten.

Ennen matkaa mietimme mitä haluaisimme Krabilla tehdä. Lasten ehdotus oli tietysti elefanttiratsastus. Me aikuisetkaan emme olleet koskaan ratsastaneet norsuilla, joten meistäkin se vaikutti sellaiselta, jota ainakin kerran elämässään pitää kokeilla.  Nykyisin olen valistuneempi elefanttien kohtelusta, enkä enää menisi, mutta silloin nämä asiat eivät olleet niin hyvin tiedossa eikä niistä puhuttu.

Matkatoimiston retkivalikoimasta löytyi sopiva paketti, mutta hinta oli todella kallis. Meidän nelihenkiseltä perheeltä olisi mennyt useampi sata euroa, joten päätimme ostaa retken paikallisilta. Olin netistä lukenut, että valinnanvaraa riittää ja hinnat ovat paljon huokeammat.

Toisena matkapäivänä löysimme hotellimme läheltä pienen matkatoimiston, joka kauppasi erilaisia aktiviteetteja. Heidän valikoimastaan löysimme meille sopivan retken, johon kuului elefanttiratsastuksen lisäksi käynti Tiikeriluolatemppelissä sekä vesiputouksella uimista. Hinta oli noin puolet matkatoimiston retken hinnasta.

Kyyti myöhässä

Seuraavana aamuna olimme hyvissä ajoin hotellin aulassa odottamassa retkelle lähtöä. Kyydin oli tarkoitus olla hotellilla klo 8.30 mutta ketään ei näkynyt. Emme tienneet kuuluuko myöhästely thaimaalaisten tapaan, joten odotimme 15 minuuttia ennenkuin menimme vastaanotosta kysymään, voisivatko he soittaa retkimyyjälle ja selvittää missä kuljetus viipyy.

Auto oli kuulemma matkalla, mutta kadulla oli ruuhkaa ja he vähän myöhästyvät. Odotimme vielä toiset 15 minuuttia ennenkuin pikkubussi, jossa oli elefantin kuva kyljessä, kaarsi hotellin pihaan. Annoimme kuljettajalle maksukuittimme ja menimme kyytiin.

Ihmettelin, kun bussissa oli aika ahdasta. Eivätkö he osanneet laskea, kuinka monta ihmistä tulee kyytiin? Matka Elephant Trekkingiin ei ollut onneksi pitkä. Kun saavuimme paikalle, meidät ohjattiin saman tien norsujen selkään. Olimme läheisessä sademetsässä tunnin elefanttien selässä. Jännittäväähän se oli, varsinkin lasten mielestä. Kun norsujen keinuviin askeliin tottui, pystyi katselemaan myös ympärillä olevia maisemia.

Elefanttiratsastuksen jälkeen meiltä kysyttiin, haluammeko käydä katsomassa pientä vauvaelefanttia sekä norsujen ruokintapaikkaa. Tietysti halusimme. Syötimme pienelle norsunpoikaselle banaaneja ja katsoimme ruokinta- ja kylpypaikat.

Kilpailijalta ostettu retki – voi ei!

Kun kävelimme takaisinpäin, kysyin oppaanamme olleelta naiselta, milloin siirrymme seuraavaan paikkaan. Hän katsoi minua kummissaan ja sanoi, ettei ole mitään muuta paikkaa. Siis mitä, miten niin ei ole? Me olimme ostaneet retken, johon kuului muun muassa Tiikeriluolatemppelissä käynti. Nainen kertoi, ettei heillä edes ole myynnissä sellaista retkeä, johon temppelikäynti kuuluu. Pian selvisi, että olimme niin sanotusti väärällä retkellä. Olimme ostaneet paketin heidän kilpailijaltaan. Voi itku, ehkä olisi sittenkin pitänyt maksaa matkatoimistolle suolaiset rahat, jotta olisimme ainakin päätyneet sinne, minne halusimme.

Nainen ystävällisesti selvitti tilannetta ja kun näki meidän surkeat ilmeemme, hän ehdotti että haluaisimmeko osallistua heidän järjestämälle puolipäiväretkelle. Siihen kuului muun muassa kahden tunnin elefanttisafari. Sinne emme kyllä enää pääsisi, koska muut olivat jo elefanttien kanssa metsässä, mutta muihin aktiviteetteihin voisimme osallistua.

Retkipakettiin kuului kissakalojen syöttämistä Marine Fishissä, uintiretki The Pomille sekä thailounas joenrannassa. Toinen vaihtoehto oli, että he veisivät meidät takaisin hotelliin ja kävisimme selvittämässä retkimyyjän kanssa tilannetta. Koska kello kävi jo lähemmäs puoltapäivää, emme halunneet mennä hotellille harmittelemaan tilannetta, vaan liityimme kolmen brittitytön seuraan heidän palatessaan elefanttisafarilta.

Nainen mainitsi meille vielä lopuksi, että koska on joulu, meidän ei tarvitse maksaa retkestä heille extraa (he sopivat rahaliikenteen vaihdosta kilpailijan kanssa). Heidän retkensä olisi kuulemma maksanut vähän enemmän kuin se minne meidän piti mennä. Myönnän, että jos meiltä olisi alettu periä lisämaksua siinä kohtaa, niin olisimme suunnanneet saman tien hotellille. En halunnut maksaa retkestä yhtään enempää, varsinkaan kun sen sisältö ei siinä vaiheessa tuntunut yhtä houkuttelevalta kuin se, minne meidän piti mennä.

Kiva retkipäivä siitä loppujen lopuksi tuli

Retkipäivä sujui lopulta mukavissa merkeissä ja meistä huolehdittiin todella hyvin. Uintiretki kirkkassa joessa oli elämys ja thailounas keskellä-ei-mitään oli melkeinpä maittavin ateria koko matkalla. Oppaanamme toimiva mies oli hauska kaveri ja hänellä riitti mukavia tarinoita Thaimaasta. Harmitus haihtui pikkuhiljaa pois ja meillä oli oikein mukava päivä.

Mietimme myöhemmin, että mikä meni pieleen. Ainoa looginen selitys, minkä keksimme oli se, että meitä oltiin menty hakemaan väärästä hotellista. Asuimme Vogue Resort & Spa -hotellissa ja Ao Nangissa oli muitakin hotelleja, joiden nimessä oli sana Vogue.

Tuk-tuk kuski oli jo ensimmäisenä iltana vienyt meidät toisen Vogue hotellin pihaan. Siihen emme keksineet selitystä, keitä auto tuli hotellistamme hakemaan. Aulassa ei ollut meidän lisäksemme ketään muuta. Tämä jää ikuiseksi arvoitukseksi!

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Joulu ulkomailla – hitti vai huti?
Saarihyppelyä Krabilla – Hong Island
Krabi – 1260 porrasta Tiikeriluolatemppeliin