Minkälainen matkakohde on Dallas?

Kesälomakohteen sinetöi tänä vuonna Finnairin suorat lennot Dallasiin. Vietimme siellä pari yötä ja sen jälkeen ajelimme viikon verran Teksasissa ja sitä ympäröivissä osavaltioissa. Road tripin jälkeen yövyimme Dallasissa vielä yhden yön ennen kotimatkaa.

Dallas sijaitsee Teksasin osavaltiossa ja se tunnetaan varmasti parhaiten 80- ja 90-luvulla pyörineestä Dallas TV-sarjasta. Sitä minäkin ihaillen katselin pikkutyttönä ja tein jo silloin päätöksen, että tuonne pitää joskus päästä. Dallas muistetaan myös kaupunkina, jossa Kennedya ammuttiin ja sen traagisen tapauksen ympärille on rakennettu erilaisia muistomerkkejä ja museoita.

Lensimme Dallasiin Finnairin uudessa Premium Econony -matkustusluokassa. Väljempi jalkatila ja tarjoilut tekivät pitkästä lennosta siedettävän. Laskeuduimme Dallasiin iltapäivällä ja kahden tunnin maahantulomuodollisuuksien jälkeen kävimme etsimässä laukut, jotka jo odottivat matkalaukkuhihnan vieressä.

Miten Dallasin lentokentältä pääsee keskustaan?

Dallasin Fort Worthin kansainväliseltä lentokentältä on matkaa keskustaan (downtown) noin 30 kilometriä. Kentältä pääsee keskustaan joko junalla (DART Light Rail)tai taksilla. Junalippuja voi ostaa automaatista ja ne maksavat $3.

Me kokeilimme molempia vaihtoehtoja; mennessä taksia ja tullessa junaa. Pitkän lennon jälkeen olimme niin väsyneitä, ettemme jaksaneet selvitellä mistä juna lähtisi, joten helpointa oli hypätä taksiin. Kysyimme kuskilta arviota hinnasta. Intialaisen näköinen vanha herra tuumaili silmät ummessa, että se olisi noin $55. Yllättäen hintakin olikin $76. Kun tästä älähdimme, hän levitteli käsiään ja sanoi, että ruuhkan vuoksi tarkkaa hintaa oli vaikea arvioida. Mutta koska arvio oli mennyt noin paljon pieleen, hän suostui laskemaan hintaa ja maksoimme taksikyydistä lopulta $66.

Menimme junalla kentälle ja hinta oli naurettavan halpa taksiin verrattuna. Matka kesti noin 50 minuuttia. En kuitenkaan suosittele junaa varsinkaan pitkän lennon jälkeen, ellet ole selvittänyt tarkasti etukäteen mistä se lähtee. Dallasin lentokenttä on iso ja terminaalien välit kuljetaan Terminal Link -junilla. Juna-asema on A-terminaalin takana ja sieltä siirryimme Terminal Link-junalla D-terminaaliin, josta Finnairin lennot lähtevät. Mekin jouduimme hieman seikkailemaan ja totesimme, ettemme olisi ikinä löytäneet junan lähtöpaikkaa, jos olisimme sitä tullessa etsineet. Jos haluat kuitenkin mennä junalla, tässä DART junan lähtöpaikka: Terminaali A, Lower Level Curb, Entry A-10.

Dallasin hotellit

Miljoonakaupungissa on varaa valita missä haluaa majoittua. Loman alussa vietimme kaksi yötä SOVA Micro-Room & Social hotellissa. Kyseessä oli uusi hotelli, jonka avajaisia oli vietetty lokakuussa 2021. Sijainti oli loistava, keskustaan käveli parissa minuutissa. Hotelli näytti ulkoapäin teollisuushallilta ja kun avasi ulko-oven eteen avautui pitkä baaritiski. Siitä hoideltiin sisäänkirjautumiset ja juomien myynti. Kätevää vai mitä!

Huoneet olivat todella pienet. Kun oven avasi, se hipaisi sängyn jalkaa. Miinuksena myös se, ettei huoneessa ollut ikkunaa. Hotellista löytyy myös isompia huoneita, joissa on ikkunat, mutta jos valintasi on ”micro-room” tiedät mitä saat. Vaikka huone oli minikokoa, siellä oli panostettu wc-pönttöön. Se oli hieno japanilaismalli, jonka istuimen lämpötilaa sai säädellä ja tarjolla oli pesua, kuivausta ja ties mitä. Muuten hotelli oli kiva. Henkilökunta oli ystävällistä ja huone oli siisti. Siivooja ei korona-ajan vuoksi käynyt huoneessa, ellei sitä erikseen pyytänyt. Hotellissa ei ollut ruokaravintolaa eikä sieltä saanut aamiaista. Lähellä oli kuitenkin kahviloita ja 7/11 -marketteja, joten niistä sai kahvia ja muuta aamupalaa.

Loman lopussa vietimme yhden yön Canvas-hotellissa. Olin nähnyt siitä kuvia ennen reissua ja ihastuin näkemääni. Kattoterassin infinity pool upeilla kaupunkinäkymillä oli se, joka sai painamaan varaa-nappia hotellin verkkosivulla. Saimme huoneen jo aamupäivällä ja sekin oli ihana. Kun kaupunkipäivän jälkeen palasimme hotelliin, oli vuorossa pulahdus altaaseen. Olin varautunut siihen, että siellä olisi ruuhkaa, mutta yllättäen siellä ei meidän lisäksi ollut kuin pari pariskuntaa. Myöhemmin ihmisiä tuli lisää, mutta altaan reunalla ei tarvinnut kuitenkaan roikkua sillit suolassa. Seuraavana aamuna ennen kentälle lähtöä menin vielä hetkeksi nautiskelemaan altaasta ja maisemista.

Canvas oli hieman kauempana keskustasta kuin SOVA-hotelli. Kävellen matka olisi kestänyt noin 20 minuuttia. Lähes 40 asteen helteessä emme jaksaneet kävellä, mutta junalla pääsi kätevästi ja asema oli noin 200 metrin päässä hotellista.

Dallasin ravintolat ja kahvilat

Ravintoloista ja kahviloista voisi todeta samaa kuin hotelleista; kaikenlaista löytyy ja monelle kukkarolle sopivaa. Aamupalaa söimme parina aamuna Flying Horse Cafe´ssa. Se avautui jo klo 6.30, joka sopi meille aikaerosta kärsiville aamuvirkuille. Kahvila oli lyhyen kävelymatkan päässä SOVA-hotellista ja siellä oli hauska istuskella ja katsella kadulla töihin kiirehtiviä ihmisiä. Kahvilan nurkasta sai ilmaiseksi vettä ja siitä monet kodittomat kävivät täyttämässä vesipullojaan.

Me kävimme ensimmäisenä iltana syömässä meksikolaisessa Vidorrassa. Kysyimme respasta ravintolavinkkejä ja saimme parin ravintolan nimen. Vidorra oli lähimpänä, joten menimme sinne. Ravintolassa oli pitkä baaritiski, jonka molemmin puolin pystyi ruokailemaan. Sen lisäksi oli erillisiä looseja sekä pöytäryhmiä. Ravintola oli lähes täynnä ja metelitaso siellä oli aika kova. Ehkä olin herkillä pitkän lennon, aikaeron ja väsymyksen takia, mutta olisi tehnyt mieli laittaa korvatulpat korviin. Ruoka oli ihan ok ja tulivat nopeasti vaikka paikka oli täynnä.

Keskustasta löysimme kivan italialaisen ravintolan Partenopen. Sen pizzat olivat niin hyviä, että kävimme siellä kaksi kertaa.

Testasimme myös Canvas-hotellin Chef´s Palette -ravintolan. Ruoka oli hyvää ja ravintolamiljöö viihtyisä. Palvelussa sen sijaan olisi ollut parantamisen varaa. Olimme ainoat asiakkaat, mutta tarjoilu oli siitä huolimatta hidasta ja tarjoilija viihtyi mieluummin kollegojen kanssa juoruilemassa kuin meitä palvelemassa. Emme antaneet sen kuitenkaan haitata viimeistä lomailtaa, mutta isoja tippejä emme tarjoilijalle jättäneet.

Dallasin nähtävyydet

Olin varannut ensimmäiselle päivälle retken Southfork Ranchille, Dallas-sarjan kuvauspaikalle. Retki kuitenkin peruttiin ja suunnitelmat menivät uusiksi. Hop-on-hop-off bussiajelu oli seuraavana listalla, mutta kun menimme pysäkille odottamaan bussia, se ei koskaan tullut. Maailmankaikkeus tuntui olevan retkisuunnitelmiamme vastaan.

Olimme olleet kahden vaiheilla käymmekö Sixth Floor -museossa, joka kertoo Kennedyn viimeisistä hetkistä Dallasissa. Koska muut retket peruuntuivat, päätimme mennä sinne. Museon ovella oli jonoa, mutta noin 20 minuutin jonotuksen jälkeen pääsimme sisälle. Museo sijaitsee samassa rakennuksessa, josta Lee Harvey Oswald ampui laukaukset. Ikkunoista näkee kadulle, missä Kennedyä kuljettanut auto ajoi. Vuosien varrella puut ovat kasvaneet maiseman peitoksi, mutta ampumaetäisyydestä saa jonkun käsityksen. Näyttelyyn on koottu paljon muutakin materiaalia murhatapahtumien lisäksi Kennedyn elämästä ja hänen valinnastaan presidentiksi.

Sixth Floor -museum, 411 Elm Street (Dealey Plaza), liput $18 / aikuinen

Nasher Sculpture Center on kuuluisa hienoista veistoskokoelmista. Rakennus itsessään on jo näkemisen arvoinen, koska kaunis ulkopuutarha on yhdistetty galleriaosaan isojen ikkunoiden ja lasiseinien kautta. Harmikseni emme päässeet tutustumaan veistoksiin, koska paikka oli juuri mennyt kiinni kun kävelimme sen ohi. Sain napattua vain yhden valokuvan puutarhasta kurkotellessa korkean aidan yli.

Nasher Sculpture Center, 2001 Flora Street, liput $10 / aikuinen

Klyde Warren Park on iso kaupunkipuisto, joka on rakennettu moottoritien yläpuolelle. Sieltä löytyy muun muassa lapsille oma leikkipuisto, suihkulähteitä, koirapuisto sekä penkkejä, joissa voi lepuuttaa jalkoja ja katsella muiden touhuja. Puisto yhdistää Dallas Arts Districtin muihin alueisiin. Puiston ympärillä kohoaa korkeita pilvenpiirtäjiä, jotka tuovat hauskan kontrastin viheralueisiin. Jos olet matkalla lasten kanssa, suosittelen käymään (Huom! syksyllä 2022 lasten leikkipuisto on kiinni kunnostustöiden vuoksi).

Klyde Warren Park, 1909 Woodall Rodgers Freeway

Jos haluat lepuuttaa hetken jalkojasi, hyppää McKinney Avenue Trolleyn kyytiin. Vanha raitiovaunu kulkee päivittäin keskustan halki McKinney Plazalta West Villageen. Kyytiin pääsee miltä pysäkiltä haluaa. Raitiovaunukyyti ei maksa mitään. Toiminta rahoitetaan sponsorivaroin. Halutessaan voi jättää tippiä kuskin takana olevaan laatikkoon. Me ajoimme koko reitin päästä päähän.

Pioneer Plaza on perustettu Dallasiin aikoinaan muuttaneiden siirtolaisten kunniaksi. Paikan nähtävyys on pronssista tehdyt karjanajoa kuvaavat veistokset. Ne ovat todella upeita ja aidonnäköisiä. Kaukaa katsottuna voisi luulla, että karjalauma on päässyt irti ja rynnii mäkeä alas. Aukion vieressä on vanha hautausmaa, Pioneer Park Cemetery, jonne on haudattu 1800-luvulla neljä Dallasin pormestaria, kaupungin yritysjohtoa, poliiseja, kauppiaita ja muita Teksasin vallankumouksen sankareita.

Pioneer Plaza, Griffin ja Young Streetin kulma

Southfork Ranch on jokaisen Dallas tv-sarjan fanin ”must-see” kohde. Loman viimeisenä päivänä retki sinne vihdoin onnistui ja olihan se elämys. Varasin retken Get your Guiden kautta. Oppaana meillä toimi Daniel, jonka äiti oli aikoinaan saanut Dallasista pienen roolin. Danielilla oli myös kokemusta näyttelijän töistä. Hän oli näytellyt muun muassa Kauniissa ja Rohkeissa baarimikkoa sekä tehnyt erilaisia sivurooleja sekä toiminut standing-näyttelijänä monille Hollywoodin kuuluisuuksille.

TV-sarjan maisemiin tutustuimme pienellä porukalla. Meidän lisäksemme retkelle tuli kaksi brittiä. Matka kesti ruuhkien vuoksi noin puoli tuntia. Aluksi tutustuimme tilan päärakennukseen ja kuuluisaan uima-allasalueeseen, joka sarjassa näytti paljon isommalta. Oppaan johdolla kurkimme eri huoneisiin ja hän kertoi tarinoita tilan historiasta, sen omistajista sekä sarjan näyttelijöistä. JR eli Larry Hagmannista taisi olla eniten juttuja kerrottavana. Hän esimerkiksi rakasti shampanjaa ja sitä piti olla kuvauksissa aina monta pulloa. Vierailukeskuksessa tutustuimme näyttelyyn, jossa oli videomateriaalia sarjan näyttelijöistä, yhdellä ruudulla pyöri pätkiä sarjan kuuluisista kohtauksista ja seinät olivat täynnä kuvia, lehtileikkeitä sekä käsikirjoituksia. Myymälästä tarttui mukaan avaimenperä sekä magneetti. Valikoimissa olisi ollu kaikenlaista aina t-paidoista paistinpannuihin. Ennen paluuta, pysähdyimme portilla kolme ottamassa valokuvia. Retkiliput maksoivat 69 €/hlö.

Dallasista löytyi siis lopulta paljon kaikenlaista kivaa tekemistä. Siitä huolimatta kaupunki jätti vähän kylmäksi. Dallas vaikutti liike-elämän keskukselta, jonka pilvenpiirtäjiin kulki aamulla pienten muurahaisten lailla joukko pukumiehiä ja -naisia. Turisteja näkyi katukuvassa yllättävän vähän. Kun haimme parin Dallasissa vietetyn päivän jälkeen vuokra-auton ja karautimme sillä kohti Houstonia, ei minulle jäänyt Dallasia ikävä.