Matkavuosi 2021, joka oli edeltäjäänsä parempi

Viime vuosi meni vielä suurimmaksi osaksi koronan ehdoilla. Kotimaata tuli kierrettyä ahkerasti, mutta loppuvuodesta pääsi jo ulkomaillekin. Lapissa kävin kolme kertaa ja näin kauniit tunturimaisemat eri vuodenaikoina.

Tässä läpileikkaus viime vuodesta ja missä kaikkialla tulikaan käytyä.

Tammikuu

Vuoden ensimmäinen matka suuntautui puolen tunnin ajomatkan päähän Heinolaan. Kohteena meillä oli lintuhoitola, joka tunnettiin aiemmin nimellä Heinolan lintutarha. Vaikka olin aikoinaan asunut Heinolassa, en ollut siellä ennen käynyt. Lintuihin tutustumisen jälkeen meitä houkutteli tyttären kanssa Pentikin Outlet, jossa oli hyvät alennusmyynnit käynnissä. Sieltä tarttui mukaan kaikkea kivaa ja ”tarpeellista”.

Loppukuukausi meni lähiladuilla hiihdellessä ja kotinurkissa pyöriessä.

Maaliskuu

Maaliskuun alussa pidin talviloman ja lensimme miehen kanssa viikoksi Leville. Kävimme huskysafarilla, hiihtämässä sekä patikoimme Kätkätunturille. Sää ei ollut onneksi liian kylmä ja pääsimme ulkoilemaan joka päivä. Muistan niitäkin talvilomia pohjoisessa, kun pakkaslukemat ovat kirineet yli -30.

Juuri ennen reissuun lähtöä pesukone hajosi ja heti matkan jälkeen piti kutsua korjaaja paikalle. Onneksi kyse oli vain rikkoutuneesta venttiilistä ja kone saatiin nopeasti kuntoon. Reissun jälkeen kun aina riittää pyykättävää.

Huhtikuu

Kevätaurinko alkoi jo lämmittää ja se houkutteli ulos reippailemaan. Läheltä löytyi kivoja kävelyreittejä ja niinpä suuntaisimme eräänä aurinkoisena sunnuntaipäivänä Tapanilan kaupunginosaan ja kävelimme sieltä Myllysaareen. Kaunis kevätsää oli saanut muutkin lahtelaiset liikkeelle ja Myllysaaressa riitti porukkaa. Haaveilin silloin meneväni kesällä sinne uudestaan, koska saaren kesäravintola olisi ollut kiva testata. Käymättä jäi, mutta jospa ensi kesänä onnistuisi.

Huhtikuussa alkoi myös mökkikausi. Joka vuosi on arvoitus milloin pääsemme sinne ensimmäisen kerran, koska mökkimme on saaressa, eikä sinne pääse ennenkuin jäät ovat lähteneet. Joka kevät on kutkuttavan ihanaa päästä mökille ensimmäistä kertaa ja tietysti ollaan peukut pystyssä, että siellä on kaikki kunnossa.

Toukokuu

Edellisvuonna kiersin paljon lähiseudun luontopolkuja. Viime vuonna suurin into hieman hiipui, mutta muutamia retkiä tuli tehtyä. Toukokuun alussa kävin kiertämässä Pesäkallion luontopolun. Onnistuin eksymään reitillä, jonka piti olla suhteellisen helppo. Hieman lohdutti etten ollut ainoa, kun vastaan tuli koiranulkoiluttaja, joka oli yhtä hukassa kuin minäkin.

Helatorstaina oli kevään ensimmäinen kunnon hellepäivä. Minulla oli laatikon pohjalla Scandicin lahjakortti, joka ei ollut enää pitkään voimassa. Päätimme tehdä kevätretken Mikkeliin tyttären kanssa ja vietimme siellä kivan päivän. Aloitimme Naisvuoren näkötornista, jossa maisemien ihailun jälkeen nautimme vohvelikahvit.

Sieltä ajelimme Kenkäveroon ja sen jälkeen kiersimme Urpolan luontopolun. Illalla pääsimme ensimmäistä kertaa myös terassille ja muistan vieläkin sen huikean tunteen, kun vihdoin näki ihmisiä. Koronan jyllätessä terassilla käynnit eivät olleet sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin ennen vanhaan

Kuun lopussa tein yhden yön ”mää-matkan” Mathildedahliin. Yövyin Mathildan Marinassa, joka oli todella kiva ja viihtyisä majoituspaikka sataman lähellä. Kyläravintola Terhon maukas pizza maistui ja illalla oli kiva kävellä ruukkialueeen kauniilla raitilla. Seuraavana aamuna patikoin Matildanjärven kierroksen (5 km) ja sen jälkeen ajelin Saloon tapaamaan ystäviä. Naisenergian merkeissä viikonloppu kului mukavasti.

Kesäkuu

Kesäkuun alussa pääsin näkemään vilauksen ulkomaista, kun osallistuin Tallink Siljan järjestämälle pressimatkalle Silja Serenadella. Vilauksella tarkoitan sitä, että kävimme Tallinnan satamassa, mutta maihin emme päässeet. Siitä huolimatta oli ihanaa päästä pitkästä aikaa laivalle ja nähdä tuttuja. Herkullisen illallisen jälkeen menimme kannelle ihailemaan upeaa auringonlaskua, joka tallentui monien kameroihin ja kännyköihin.

Kesäkuussa teimme matkabloggaajaporukalla retken Örön linnakesaarelle Saaristomeren kansallispuistoon. Saarella on mielenkiintoinen historia, jonka henki näkyi siellä vieläkin. Sää oli mitä upein ja kiersimme kahden päivän aikana saaren molemmat luontopolut.

Lue myös: Örön luontopolut

Heinäkuu

Heti kesäloman ensimmäisenä päivänä pakkasin auton ja suuntasin tyttären kanssa kohti pohjoista. Reittiä oli suunniteltu siten, että molemmille löytyisi mieluisia kohteita. Kovin tarkkaan sitä ei oltu lukkoon lyöty, vaan menimme fiiliksellä ja varasimme mahdollisuuden muutoksiin, jos siltä tuntuisi. Majoituksia olin varannut vain kahdelle ensimmäiselle yölle ja loput hoidimme matkan varrella. Olin haaveillut tällaisesta matkasta pitkään ja hieman jännitin miten se käytännössä onnistuisi, mutta kaikki meni todella hyvin.

Matkan ensimmäinen pysähdys oli Kuopiossa ja sieltä jatkoimme matkaa Suomussalmelle. Hossan kansallispuiston kautta ajoimme Luostolle. Siellä hikoilimme yön hotellissa, jossa ilmastointi ei toiminut ja lämpötila huoneessa oli +30 siitäkin huolimatta, että ikkuna oli auki koko yön.

Luostolta matkui kohti Inaria. Pilvinen sää vaihtui takaisin aurinkoiseksi, kun ajelimme kohti Utsjokea. Yksi haaveeni oli ajaa Utsjoelta Tenojoki vartta pitkin alaspäin. Se teki ison mutkan matkaamme, mutta oli sen arvoista. Tiellä oli hiljaista ja reitin varrella olevan ainoan taukopaikan kahvilassa ei myöskään ruuhkaa ollut. Pitkän ajopäivän päätteeksi saavuimme illalla Enontekiöön, jossa lasi kuohuvaa ja hyvä illallinen maistuivat.

Saanan huiputus oli myös toiveissamme ja sitä kohti lähdimme Enontekiöltä. Reitin alkupiste oli meillä hieman hakusessa ja lähdimme aluksi patikoimaan väärästä paikasta. Tai no, olisihan sieltäkin päässyt, mutta matka olisi ollut paljon pidempi. Uusi yritys ja Saanan huipulla oltiin iltapäivästä. Fiilis oli mahtava! Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevää jäädä Kilpisjärvelle yöksi, mutta paahdoimme illalla vielä Muonioon. Siellä alkoi hermot kiristyä, kun hotellin ravintolasta oli ruoka loppunut ja meitä neuvottiin ajamaan Olostunturin kupeessa olevaan ravintolaan. Matka ei ollut pitkä, mutta väsyneenä emme olisi jaksaneet mennä enää minnekään.

Muoniosta matka jatkui Kempeleen kautta Vaasaan. Se oli automatkamme viimeinen etappi ennen kotiin paluuta. Piipahdimme katsomassa Vaasan nähtävyyksiä ja illalla kilistelimme hotellin kattoterassilla onnistuneelle matkalle. Kotimatkalla poikkesimme vielä Anne Mattilan taidekahvilassa, joka sattui mukavasti reittimme varrelle.

Pohjoisen road tripin jälkeen loma kului suurimmaksi osaksi mökillä. Päiväreissuja tuli tehtyä myös Mikkeliin Tertin kartanoon, Vantaalle Fazerin vierailukeskukseen ja Vääksyn kanavalle. Keuruun vanha kirkko tuli myös tutuksi, kun kävimme ystävien mökillä ja teimme kulttuuriajelun kylille.

Elokuu

Arki alkoi ja päivät kuluivat etätöissä ja viikonloput mökillä. Yksi päiväretki elokuulle myös mahtui. Ajoimme eräänä sateisena sunnuntaina Iittalaan määränpäänä Kultasuklaan tehtaanmyymälä. Muissakin alueen kaupoissa piipahdettiin. Siellä ajellessa huomasin, että Hattulan kirkko olisi matkan varrella. Kirkon seinämaalauksista olin kuullut paljon ja ne olisi ollut hienoa nähdä, mutta kirkko oli laittanut kesäkaudelta ovet jo säppiin. Aulangon näkötorni oli seuraavaksi mielessä, mutta sekään ei ollut auki. Munkkikahvit kuitenkin saimme näkötornin vieressä olevassa kahvilassa.

Syyskuu

Syyskuussa oli vuoden kolmannen Lapin reissun vuoro. Äidin ja siskon kanssa lensimme Ivaloon. Lentokentältä vuokrasimme auton ja ajoimme Saariselälle, jossa vietimme pitkän viikonlopun. Olen kerran aikaisemmin ollut Lapissa syksyllä, mutta paras ruska oli silloin jo mennyt. Nyt tähtäsimme sellaiseen aikaan, jolloin pääsisimme syksyn kauniita värejä ihailemaan ja siinä onnistuimme.

Muutaman päivän aikana ehdimme tehdä kaikenlaista; huiputimme Kiilopään, teimme päiväretken Inariin, patikoimme Tankavaaran luontopoluilla ja Kaunispään huippukin tuli tutuksi. Tärkeintä oli kuitenkin viettää aikaa yhdessä.

Lokakuu

Lokakuun alussa tehtiin miehen kanssa viikonloppureissu Tallinnaan. Majoituimme upeasti uudistetussa Tallink City -hotellissa. Minua kiinnosti myös Viron merimuseo, johon kävimme tutustumassa. Ravintolavalinta ei mennyt illalla ihan putkeen, mutta muuten meillä oli oikein kiva reissu.

Loppukuusta oli vuorossa Amsterdam. Siellä minun piti käydä jo keväällä 2020, mutta matka peruuntui ymmärrettävistä syistä. Lentoliput piti käyttää viime vuoden puolella, joten kevään tulppaanipeltojen sijaan menimme katsomaan miltä syksyinen Amsterdam näyttää. En ole kirjoittanut matkasta vielä mitään ja yksi syy on se, että vähän matkan jälkeen aloin puuhaamaan blogin muuttoa. Viisi vuotta Rantapallossa olivat hyvä alku matkablogille, mutta nyt oli aika jatkaa eteenpäin omin voimin.

Joulukuu

Joulukuu alkoi Tallink Siljan tarjoamalla Megastarin viiden tunnin jouluristeilyllä. Koska marraskuu oli mennyt aikalailla kotona, oli ihanaa päästä ihmisten ilmoille ja nähdä tuttuja pitkästä aikaa.

Tallinnassa tuli vietettyä pitkä viikonloppu jo toistamiseen. Tällä kertaa siskon ja tyttöjen kanssa. Kävimme joulumarkkinoilla ja majoituimme upeassa Hotel Telegraafissa. Tallinnan matkan jälkeen ehdin vaihtaa kotona vaatteet ja pakkasin laukun uudestaan ja suuntasin Turkuun työmatkalle. Illan hämärissä parkkeerasin auton hotelli Kakolan pihaan ja lähdin etsimään ”selliäni”. Vanhasta vankilasta oli tehty viihtyisä majoituspaikka ja sinne voisi mennä toistekin. Kokouspäivän jälkeen pääsimme maistelemaan Kakolan panimon tuotteita ja illallista nautimme Turun linnassa.

Joulupyhien jälkeen lähdimme Kap Verdelle. Huonontuneen koronatilanteen vuoksi matkaan lähtöön liittyi monenlaista epävarmuutta ja uskalsin huokaista helpotuksesta vasta kun istuimme lentokoneessa. Viikko auringossa teki hyvää ja niillä muistoilla eletään talvikuukausien yli.

Viime vuosi oli tosiaan edellistään parempi ja pääsin käymään muutaman kerran ulkomailla. Uusia maita tuli yksi ja se oli Kap Verde. Tavoitteena on ollut, että joka vuosi pääsisi edes yhteen uuteen maahaan. Viime vuonna se meni aika kalkkiviivoille, mutta toteutui kuitenkin. Jännityksellä odotan minkälainen matkavuosi tästä tulee. Vielä ei ole mitään suunnitelmissa, mutta eiköhän sitä jotain keksitä.

Minkälainen matkavuosi sinulla oli?