Aurinkoinen Kap Verde valloitti sydämen

Kun suunnittelimme syksyllä joulumatkaa, siinti omissa haaveissa ihana paratiisisaari, jossa auringon ja lämmön lisäksi riittäisi muutakin nähtävää kuin hotellin uima-allas. Moneen kaukokohteeseen vaadittiin kuitenkin täyden rokotussarjan lisäksi negatiivinen testi ja esimerkiksi Thaimaassa olisi joutunut myös paikan päällä käymään testeissä ja sekä odottamaan karanteenissa testitulosta. Niinpä siirryin etsimään kohdetta, jonne pääsisi pelkällä koronapassilla.

Vaihtoehtojen joukosta löytyi piskuinen Kap Verde. Olin sitä miettinyt aiemminkin, mutta täytyy myöntää, ettei se ollut vaikuttanut kovin kiinnostavalta. Nyt huomioni kuitenkin kiinnittyi siihen, että saarella olisi joulukuussakin ihan mukavasti lämmintä. Pitkän syksyn jälkeen kaipasin lähinnä aurinkoa ja rentoa oleilua, johon Kap Verde sopisi mainiosti. Niinpä kliksuttelin lomapaketin ostoskoriin ja päivien laskeminen matkaan saattoi alkaa.

Muutama sana Kap Verdestä ja Salin saaresta

Kap Verde sijaitsee Länsi-Afrikan rannikolta lähellä päiväntasaajaa. Saaret ovat entisiä Portugalin siirtomaita ja sen huomaa. Santa Marian kylässä on samanlaista tunnelmaa kuin Lissabonissa. Kauniin värikkäät talot ja mukulakivikadut ovat keskustan viehättävintä osuutta. Keskustan lähellä olevalle laiturille kannattaa myös mennä vilkaisemaan päivän kalasaalista. Santa Marian liepeillä tunnelma näyttää toiselta; resuiset lapset juoksevat auton perässä kolikon toivossa. Lähes joka talon pihassa liehuu pyykit. Sisämaan kalastajakylässä näin kadulle vedetyn pyykkinarun. Liekö kovin puhtaita vaatteita, kun päivän heiluvat liikenteen pölyn vieressä.

Kap Verden saariryhmään kuuluu yhteensä 10 saarta, joista suurimmille pääsaarille tehdään lomamatkoja. Saarten väliä voi kulkea lautoilla tai lentokoneella. Saarihyppelyä ei ole kuitenkaan tehty kovin helpoksi ja aikataulut ovat vain suuntaa antavia. Lentäminen on luonnollisesti kalliimpaa, ja tulee varautua lentojen viivästyksiin tai peruutuksiin. Jos oma aikataulu on tiukka, en suosittele saarihyppelyä.

Ilmasto saarilla on kuuma ja vähäsateinen. Viimeisen kolmen viikon aikana Salin saarella oli satanut vain kerran. Seuraavaa sadepäivää ei ollut näköpiirissä. Salin saari kärsii pahiten veden puutteesta. Suolan poisto merivedestä on kallista ja erilaisia projekteja on käynnissä, jolla turvattaisiin puhdas vesi kaikille saaren asukkaille. Ilma ei kuitenkaan tuntunut tukalalle, koska saarella tuulee ja se vilvoittaa mukavasti.

Kap Verdellä ei ole luonnonrikkauksia, mutta lähivesillä on paljon kalaa. Yksi pääelinkeino on kalastus ja merestä nousee niin tonnikalaa kuin hummereita.

Kun laskeudut Kap Verdelle, ota heti käytöön ohjenuora – no stress!

Kap Verdellä on oma rahayksikkö, escudo. Sitä ei voi vaihtaa ulkomailla eikä saa myöskään viedä pois maasta. Euroilla kuitenkin pärjää hyvin eikä rahaa tarvitse välttämättä vaihtaa ollenkaan. Me emme vaihtaneet rahaa, koska siihen ei ollut tarvetta. Käteistä kannattaa kuitenkin varata mukaan, koska kortit eivät käy joka paikassa. Ja kuulemamme mukaan Visa toimii paremmin kuin MasterCard. Valuuttakurssina toimi nyrkkisääntö 100 escudoa on 1 euro.

Kap Verden virallinen kieli on portugali, mutta moni saarella asuvista puhuu kreolinkieltä, joka pohjautuu portugaliin. Hotelleissa ja ravintoloissa englannilla pärjää kohtuullisesti, myös monet taksikuskit osaavat jonkun verran englantia. Huomasin myös, että siinä vaiheessa kun vastapuolen englanninkielen taito loppui, oli hyvä jatkaa espanjalla.

Kap Verdellä ei voi juoda hanavettä, mutta hampaiden pesuun se käy. Juomiin laitettavia jääpaloja en hoksannut aluksi edes varoa, mutta niihin ei nykyisin käytetä hanavettä, joten siinä mielessä olivat turvallisia.

Kap Verde muutti maahantulovaatimuksia

Joulukuun alussa matkatoimistolta tuli viesti, jota olin osannut jo odottaa. Pahentuneen koronatilanteen vuoksi pelkällä koronatodistuksella ei enää pääsisi Kap Verdelle, vaan lisäksi kaikkien yli 12-vuotiaiden matkustajien piti esittää englanninkielinen todistus negatiivisesta PCR- tai antigeenitestistä. Matkatoimistolta saimme tarjouskoodin, jolla testin olisi saanut 99 eurolla. Joulupyhien vuoksi testaus ei onnistunut Lahdessa, joten päädyimme lopulta tapaninpäivän ajelulle Järvenpäähän, jossa kävimme antigeenitestissä. Tarjouskoodi ei Aavassa käynyt, joten jouduimme pulittamaan testistä 139 €/hlö. Auts, hinta kyllä kirpaisi! Pakkaamisen uskalsimme aloittaa vasta negatiivisen testituloksen saavuttua.

Rokotustodistuksen ja negatiivisen testituloksen lisäksi ennen matkaa tuli täyttää maahantulokaavake, joka tarkistettiin lentokentällä sekä Helsingissä että Kap Verdellä. 10 päivää ennen lähtöä tuli myös ilmoittaa passitiedot airport security -veroa varten. Maksu kuului matkan hintaan, mutta jos tietoja ei ilmoittanut ajoissa, maksu olisi peritty Kap Verden lentokentällä ja se olisi ollut 31 euroa / hlö.

Miten korona näkyi Kap Verdellä?

Lentokoneessa kasvomaskia käytettiin koko matkan ajan paitsi syödessä ja juodessa. Melko hyvin matkustajat ohjetta noudattivat, mutta tottakai joukkoon mahtui aina niitä, joilla se suurimman osan aikaa roikkui leualla. Kap Verden lentokentällä aikaa kului koronatodistusten ja maahantulopapereiden sekä passin tarkistukseen. Menimme jonosta toiseen ja hidas toiminta alkoi jo tympimään. Onneksi lentokentältä hotellille oli lyhyt matka, noin 15 minuuttia ja meidän hotelli oli ensimmäisten joukossa. Olimme varanneet bussikuljetuksen, mutta matka olisi voinut kulkea myös taksilla. Hinta lentokentältä hotelleille olisi ollut noin 15 euroa. Taksin käyttö oli edullista, ja sillä ajelimme paikasta toiseen useamman kerran viikon aikana. Hotellista Santa Mariaan hinta oli 3-4 euroa. Hinta vaihteli sen mukaan miten uusi ja hieno auto kuskilla oli käytössä. Näin he meille hintaa perustelivat.

Hotellissa kasvomaskia käytettiin yleisissä tiloissa sekä myös muualla (esimerkiksi allasbaarissa), ellei turvavälit onnistuneet. Kuume mitattiin joka kerta aamiaiselle ja illalliselle mennessä. Allasbaarissa ei ollut paperisia ruokalistoja, vaan pöydissä oli QR-koodit, jolla sen sai ladattua omaan puhelimeen. Käsidesiä oli myös tarjolla.

Kap Verden hotelli – Meliá Llana Beach Resort & Spa

Majoituimme noin kolmen kilometrin päässä Santa Marian kylästä olevalla hotellialueella. Hotelliksi valikoitui monen hyvän vaihtoehdon joukosta Meliá Llana, joka on K18-hotelli. Viereinen sisarhotelli oli lapsiperheiden suosiossa ja pistäydyimme siellä yhtenä päivänä. Hotellissa oli aikamoinen hulabaloo menossa ja oli ihanaa palata takaisin omaan rauhalliseen majoituspaikkaan.

Hotellilla oli kaksi isoa uima-allasta ja ranta oli aivan vieressä. Kävimme rannalla kävelemässä ja kuvaamassa milloin rantahietikolle paiskautuvia isoja aaltoja ja milloin kauniita auringonlaskuja. Hotelli oli siisti ja viihtyisä. Henkilökunta oli ystävällistä ja kaikki toimi kuten pitikin.

Asuimme kahden hengen huoneessa, jossa oli terassi. Hymähtelimme omalle yksityispihallemme aka private garden, koska käytännössä siellä oli vain pöytä, kaksi tuolia ja muutama iso puska. Emme istuneet terassilla kertaakaan, joten siinä mielessä se oli turha.

Ihmettelimme myös miksi huoneessa oli kaksi telkkaria; toinen oli makuuhuoneessa ja toinen olohuoneessa. Meille olisi riittänyt yksikin, koska emme sitä ehtineet juuri katsoa.

Mitä Kap Verdellä voi tehdä?

Uimisen ja auringosta nauttimisen lisäksi saarilla voi tehdä paljon muutakin. Salin saarella on tarjolla erilaisia retkiä ja siellä pääsee esimerkiksi sukeltamaan, snorklaamaan, ratsastamaan, ajamaan mönkijöillä ja purjehtimaan. Saarikierroksia on myös tarjolla yksityiskuljetuksin tai pienissä ryhmissä. Salin saari on noin 30 kilometriä pitkä ja 12 kilometriä leveä. Sen ehtii siis hyvin kiertää päivässä. Me olimme yhtenä päivänä purjehtimassa ja toisena teimme saarikierroksen avolava-autolla.

Salin saarella ei ole kovin montaa nähtävyyttä. Tunnetuin taitaa olla vanha suolakaivos, josta saari on saanut nimensä. Se sijaitsee tulivuoren kraaterissa ja sen suolajärvessä pääsee kellumaan. Suolapitoisuus on samaa luokkaa kuin Kuolleessameressä.

Saarelle matkustetaan lähinnä rentouttava rantaloma mielessä. Saaren motto on ”no stress” ja se on saarelaisten elämäntapa, jota he yrittävät iskostaa myös turistien päähän. Stressittömyyteen kuuluu muun muassa aikataulujen puute. Bussit lähtevät kun ne ovat täynnä, asiat tapahtuvat sitten kun ne tapahtuvat eikä kaikki ole ihan niin justiinsa. Siinä oli oravanpyörästä juuri tipahtaneelle turistille opettelemista ensimmäisinä lomapäivinä.

Turvallisuus

Kap Verde on aika turvallinen kohde, varsinkin jos sitä vertaa muihin Afrikan maihin. Maalaisjärjellä pärjää eikä kannata lähteä pimeille kujille seikkailemaan eikä kantaa arvoesineitä mukana. Salin saarella oli myös paikkoja, jonne ei suositeltu menemään, mutta ne olivat turistialueiden ulkopuolella. Minulla oli aika usein Santa Marian kaduilla kamera kaulalla eikä se tuntunut vastaantulijoissa herättävän mitenkään suurta mielenkiintoa.

Santa Mariassa törmäsi yli-innokkaisiin kaupustelijoihin. He olivat lähinnä ärsyttäviä, eivät turvallisuusriski. Jos erehdyit markkinoilla katsomaan jotain kojussa olevaa esinettä vähän kauemmin, oli myyjä heti kimpussa. Ostotilanteissa piti tinkiä ja reilusti. Hinnat putosivat puoleen, kun jaksoi aikansa inttää myyjien kanssa.

Kap Verde oli mielestäni kiva lomakohde ja juuri sitä mitä tähän hetkeen tarvitsin. Pitkän työ-ja opiskeluputken jälkeen en olisi jaksanut kiitää joka päivä nähtävyydeltä toiselle, vaan teki hyvää olla vaan ja nauttia auringosta ja lämmöstä. Meillä oli myös loistavaa matkaseuraa ja kolmen pariskunnan kesken kihertelimme uima-altaalla ja nautimme illallisen jälkeen drinkkejä baarin hämyssä. Uudet ystävät ja kohtaamiset ovat usein matkojen parasta antia.