Kahden viikon Perun matka oli kotimatkaa vaille valmis. Cuscon hotellissa heräiltiin jälleen aikaisin ja aamupalan jälkeen otettiin vielä aulassa yhteiskuva ennen lähtöä kentälle. Cuscosta lensimme ensin Limaan. Siellä sanoimme heipat Marjalle ja Tuijalle, jotka jatkoivat lomaansa Kuubassa sekä Jarmolle, joka lähti tutustumaan Nazcan autiomaahan, Perun etelärannikolle.
Meillä muilla oli pitkä päivä edessä ennen seuraavaa lentoa. Oman oppaamme olimme myös hyvästelleet jo Cuscossa, mutta meille oli järjestetty vielä toinen opas Limaan, joka kierrätti meitä Inka Marketissa. Täytyy myöntää, että kahden viikon matka oli ollut täynnä kaikkea uutta ja ihmeellistä eikä viimeisenä päivänä jaksanut innostua oikein mistään. Kaikkein vähiten shoppailusta, kun olimme ostoksia tehneet kahden viikon aikana jo useampaan otteeseen. Opaskin taisi huomata, että olimme aika väsähtäneitä. Pyörimme kaupoilla tunnin verran ja sitten olikin aika siirtyä lounaalle. Sieltä menimme vielä isoon ostoskeskukseen.
Parveilimme juuri ostoskeskuksessa jossain liikkeessä, kun Etta sai puhelun KLM:ltä lennostamme. Amsterdamin lento oli kuulemma peruttu, mutta meidät oli jo reititetty Madridin ja Brysselin kautta Helsinkiin. Voi perhana! Ei kuulostanut kovin kivalta, mutta eipä siinä auttanut kiukutella. Onneksi oli kuitenkin vaihtoehtoiset lennot hoidettu, koska pahimmassa tapauksessa olisimme joutuneet viettämään Limassa vielä yhden yön. Ei kai sekään olisi ollut huono vaihtoehto, mutta tiedättehän tunteen kun haluaa jo kotiin ja matka viivästyykin odottamattomasta syystä.
Iberian lento Madridiin lähti tuntia aikaisemmin kuin meidän alkuperäinen lentomme, joten lähdimme ostoskeskuksesta kipin kapin lentokentälle. Lento Limasta Madridiin kesti 10 tuntia. En osannut kunnolla nukkua koneessa – harvoin osaan, joten Madridissa raahustin väsyneenä muiden perässä. Meillä oli hieman aikataulupaineita, jotta ehtisimme Brysselin koneeseen. Madridin isolla kentällä kesti 45 minuuttia ennenkuin pääsimme oikealle portille.
Brysselissä meillä oli vieläkin tiukempi aikataulu, kun vaihtoaikaa oli vain tunti. Onneksi lento oli aikataulussa ja Helsingin kone lähti viereiseltä portilta, minne Madridin kone meidät jätti, joten hyvin ehdimme. Brysselin lentokentällä naureskelimme, että huomaa hyvin ketkä eivät kuulu joukkoon. Kaikki muut olivat siististi pukeutuneita EU:n virkamiehiä (todennäköisesti) ja me olimme ryppyisissä vaatteissa, vaelluskengät jalassa ja tukka takussa 🙂 Kone oli hieman myöhässä, joten Helsingissä olimme vasta vähän ennen puolta yötä.
Kotimatka kesti kokonaisuudessa 30 tuntia Cuscosta Helsinkiin. Matka oli upea, mutta kuten jo aiemmin totesin, oli ihanaa päästä kotiin. Olen miettinyt usein, että jos lähtisi moneksi kuukaudeksi kiertämään maailmaa, miten siinä saisi nollattua pään välillä. Kahden viikon jälkeenkin pää oli infoähkyn jäljiltä niin täynnä kaikkea prosessoitavaa, ettei mitään uutta pystynyt ottamaan vastaan.
Olisikin kiva kuulla pitkään reissussa olleilta, tuleeko teille infoähky ja miten jaksatte innostua päivä toisensa jälkeen uusista maista / kaupungeista ja nähtävyyksistä?
No Comments
Stacy Siivonen
25.12.2016 at 18:36Tulee ehdottomasti infoähky, enkä ole keksinyt siihen mitään järkevää hoitokeinoa reissun päällä.
mertsik
1.1.2017 at 13:12Sama täällä! Jos jostain löytyy hoitokeino, infoan sitten sinuakin 🙂
Heidi / Fiiliksiä & hetkiä
25.12.2016 at 19:17Kyllä tulee! Siksi olenkin pidemmillä reissuilla jo puolivaiheessa annan itselleni luvan olla päivän ajan innostumatta mistään / omaksumatta mitään uutta tietoa. Se on auttanut jonkin verran :D, mutta tiedän niin tuon tunteen, kun kotimatkan mutkistumiskäänteissä väsyneenä ärsyttää asiat, jotka normaalisti ottaa osana reissuelämyksiä. Mutta hieno retki teillä on näköjään ollut!
mertsik
1.1.2017 at 13:14Pari välipäivää auttaa varmasti. Meillä oli aikamoinen vauhti päällä parin viikon ajan eikä ohjelmassa ollut ns. välipäiviä, joten senkin takia oltiin aika loppu kun kotiin päästiin. Mutta reissu oli todella upea ja paljon ehdittiin näkeä ja kokea. Olisi joskus kiva kokeilla hitaampaa tahtia.
Sateenmuru
26.12.2016 at 18:53Aikamoinen lento/matkatuntien kertymä kotiin pääsyksi! Minulla on kaksi konstia infoähkyyn pidemmillä reissuilla. 1) en tee ilta seitsemän jälkeen mitään (eli makaan vain majapaikan sängyllä puuhastellen, eli lukien, telkkua tuijotellen tms. Aamulla jaksaa taas hyvin!) 2) pakotan itseni pitämään kaiken lomassa”vapaapäivän”, eli parkkeeraan vain johonkin kahvilaan/hotelliin tms. ja toistan kohdan 1, eli en tee mitään. ^_^ Ai niin, ja kolmantena konstina hoen itselleni, kuinka onnekas olen, että olen reissussa, eikä kotona sitten taas ole mahdollisuutta tehdä/nähdä/kokea samoja asioita! Olen hyvä huijaamaan väsymystäni näin!
mertsik
1.1.2017 at 13:16Kotimatka ei tosiaan ollut mikään unelma, mutta onneksi kaikki lennot olivat aikataulussa ja vaihdot sujuivat hienosti. Jopa matkatavarat pysyivät vauhdissa mukana ja saimme ne ensimmäisten joukossa Helsingissä, joka sinäänsä oli pienoinen ihme. Hyviä väsymyksen huijausvinkkejä 🙂
Kati / Lähinnä Kauempana
26.12.2016 at 23:20En ole koskaan ollut kuukautta pitemmällä reissulla, joten en osaa oikein sanoa infoähkyyn mitään. Ehkä pitemmillä reissuilla ei ole painetta nähdä niin paljon niin lyhyessä ajassa, joten on voi hyvin pitää välillä hölläilypäiviä ja nollauspäiviä. Aiemmat vinkit kuulostaa ainakin hyvälle, mä kun tykkään arjessakin nollata aivot kirjaa lukien.
On kyllä ollut pitkä matka kotiin. Ja tiedän todellakin tunteen, kun haluais vaan olla kotona. Ei jaksais mitään ylimääräistä enää ja tunninkin myöhästyminen tuntuu raskaalta. Siinä ei todellakaan houkuttele enää ylimääräinen yöpyminen…
mertsik
1.1.2017 at 13:19Pidemmillä reissuilla välipäivät kuuluvat ehdottomasti asiaan. Kahden viikon lomalla yrittää vaan nähdä niin paljon kuin mahdollista ja kun meillä vielä oli valmismatka, niin piti mennä muiden mukana. Thaimaan matkoilla pidetään allas-/rantapäiviä, jolloin ei tehdä muuta kuin maataa auringossa, luetaan, kuunnellaan musiikkia, uidaan ja käydään kävelyllä. Pari tällaista päivää ja sitten onkin kiva lähteä taas retkelle tai omatoimisesti jonnekin.
Jenna / With huge passion for life
28.12.2016 at 12:03Reissuväsymys ja pitkä kotimatka väsyttää perhanasti! Onneksi ehditte kaikille lennoille ja kotimatka sujui sen puolesta hyvin. Infoähky joskus iskee, mutta siihen auttaa lepo ja välipäivä tekemisestä.
mertsik
1.1.2017 at 13:22Joo, onneksi ehdimme lennoille ja vaihdot menivät sujuvasti. Se siitä olisi vielä puuttunut, että olisimme myöhästyneet esimerkiksi Brysselin lennolta. Se vaara siinä kyllä piili, kun Madridin isolla kentällä portille oli niin pitkä matka.
Pirkko / Schildt
28.12.2016 at 20:49Pitemmillä matkoilla (>2 viikkoa) muutama välipäivä on jo välillä tarpeen. Pari viiden viikon reissua on tehty, kiertomatkoja molemmat, sisältäen monta maata ja kohdetta, ja kummallakin niistä noin puoleen väliin sijoittui 2-3 päivän ”tauko” jolloin oleiltiin enimmäkseen hotellilla ja sen lähistöllä mitään sen kummempia nähtävyyksiä etsimättä.
mertsik
1.1.2017 at 13:25Tauot on kyllä paikallaan pitkillä matkoilla. Mulla on pisin matka ollut kaksi viikkoa ellei teininä tehtyä kielikurssimatkaa lasketa, joka kesti kuukauden.
Veera Bianca
30.12.2016 at 18:45Melkoinen reitti kotimatkalle! Mä itse tykkään pidemmillä reissuilla elää mahdollisimman arkista elämää, niin ei tule ähkyä. Chiang Maissa kaksi kuukautta sujui ihan kuin kotonakin, vaan ehkä vähän lämpimämmissä ja edullisemmissa maisemissa 🙂
mertsik
1.1.2017 at 13:28Useamman kuukauden reissulla tuo varmasti toimii ja varsinkin jos on yhdessä paikassa. Seurasin sun Thaimaan reissua Instan kautta ja vaikutti niiin ihanalta 🙂
Sari | SariKoo.fi
31.12.2016 at 17:52Mulle tulee tosi helposti matkaähky ja kuten Veerakin, niin diggailen tuosta arkisesta meiningistä ulkomailla. Tehden niitä tuttuja juttuja, mitä kotonakin tekisi, mutta paaaaljon inspiroivammassa ympäristössä. Sitten voi ottaa sinne tänne niitä uusia juttuja, jolloin ähkyä ei tule.
mertsik
1.1.2017 at 13:30Useamman kuukauden reissussa arkiset jutut ovat varmasti ok. Haaveissa olisi päästä kokeilemaan sellaista itsekin 🙂