Kirjoitin viime kesänä Turkin pienestä kaupungista, Sidesta, jossa vietimme ystävämme syntymäpäiviä muutama vuosi sitten. Side ei suinkaan ollut ensimmäinen rantalomakohde Turkissa, jossa olemme lomailleet. Vuonna 2011 meidät houkutteli Turkkiin aurinkoinen Alanya. Oikeastaan meidän ei pitänyt sinä vuonna lähteä reissuun ollenkaan. Löysin itseni kuitenkin eräänä toukokuisena iltana netistä kurkkimassa Turkin matkojen hintoja. Ystäväperhe oli menossa sinne heinäkuussa ja ihan vaan muina naisina ajattelin katsoa mitä olisi tarjolla. Yllätyin edullisista hinnoista ja kun mainitsin niistä miehelleni, hänkin innostui ja niinpä klikkasin Alanyan matkan ostoskoriin.
Turkin Antalyaan lentää vajaat neljä tuntia ja siitä oli vielä parin tunnin bussimatka Alanyaan. Majoituimme neljän tähden Flower Gardeniin, joka oli siisti ja kiva hotelli. Huoneiden sisustus oli värikästä ja parvekkeelta oli näköalat vuorille. Hotellin ainoa miinus oli hotelliin kokoon nähden liian pieni allasalue. Aurinkotuolit piti varata hyvissä ajoin aamulla, jos mieli saada paikat neljälle. Uima-altaaseen kiikutettiin uimapatjoja ja leluja siihen malliin, että niitä sai väistellä tosissaan. Niinpä vietimme rannalla enemmän aikaa, koska siellä oli väljempää.
Jos emme olleet allasalueeseen tyytyväisiä, niin lähirantakaan ei saanut meiltä pisteitä. Veteen kahlatessa pohja muuttui hiekasta kivikoksi liian nopeasti ja sitten tuli äkkisyvä. Ensimmäisen päivän jälkeen suosimme Kleopatra rannan toista puolta, jossa ei ollut kivikkoa. Toiselle puolelle oli sen verran matkaa, että kuljimme sinne taksilla. Taksilla ajaminen oli edullista, kyyti maksoi noin 5 €.
Ravintolaillalliset olivat varsinaista teatteria. Tarjoilijat kiersivät pöydissä hauskuuttamassa asiakkaita ja leikkivät milloin Timo Taikuria ja milloin taittelivat serveteistä ruusuja. Mietimme, että onkohan nuo taidot opetettu tarjoilijakoulussa vai miten jokaisessa ravintolassa oli samat temput. Ensimmäisinä iltoina ne jaksoivat naurattaa, mutta loppulomasta samat ohjelmanumerot alkoivat jo kyllästyttää. Kilpailu asiakkaista oli kova ja ravintoloiden sisäänheittäjien kanssa sai aika helposti puhuttua esimerkiksi lasten annokset puoleen hintaan tai ilmaiset jäätelöt kaupan päälle. Moni ravintola tarjosi myös aikuisille ilmaiset teet ja kahvit jälkiruoaksi. Siitäkin huolimatta matkalla kului kaikista eniten rahaa ruokaan ja juomiin. Vaikka lennot ja hotelli olivat edullisia, eläminen maksoi siellä kuin missä tahansa muualla. Tosin nyt Alanyan hintataso on varmaankin laskenut, kun turistien määrät ovat vähentyneet. Siskoni lomaili siellä viime vuonna ja kertoi, että ravintolat olivat olleet lähes tyhjiä ja hintataso oli ollut suorastaan naurettavan halpa.
Ystäväperhe tuli Alanyaan pari päivää meidän jälkeen. Teimme yhdessä veneretken, jonka ostimme paikalliselta retkijärjestäjältä. Hinta oli silloin 100 liiraa / perhe (tämän päivän kurssilla n. 20 €), joka sisälsi lounaan ja virvokkeet. Veneretki oli aika perusmeininkiä. Aurinko paahtoi siniseltä taivaalta, poppi soi ja välillä pysähdyimme uimaan. Miehistöllä oli taas asiakkaiden viihdyttäminen hallussa. Yhtäkkiä huomasit jonkun kaatavan sankollisen vettä niskaasi tai kujeilevan muuten vaan selkäsi takana. Varsinkin meidän vaaleat neidit saivat paljon huomiota osakseen sekä vesisangollisia. Tytöt eivät jääneet tässä leikissä toiseksi, vaan miehistön jäsenten niskaan heitettiin myös muutama sangollinen.
Kivoja ruokapaikkoja löytyi joka illaksi ja harvoin ruoassa oli valittamista. Parina iltana kävimme Happy Days -ravintolassa hyvän palvelun takia. Satamassa kävimme muun muassa La Lunassa. Paikka oli tosi kiva ja yläterassilta hienot näkymät merelle. Auringonlaskun aikaan siellä oli varsin tunnelmallista.
Loman viimeisinä päivinä istuimme rannalla, kun luoksemme tuli nainen. Hän esittäytyi ja kertoi meille kuukausi sitten avatusta ravintolasta, joka sijaitsi muutaman kilometrin Alanyan ulkopuolella. Ravintola sijaitsi upealla paikalla meren rannalla ja hän kysyi kiinnostaisiko meitä mennä kokeilemaan sitä. Ravintola aterian hintaan sisältyisi kuljetus sekä käynti Alanyan linnakkeella eli Kalessa. Olimme suunnitelleen linnakkeella käyntiä, mutta ajatus noususta kukkulan huipulle helteisenä päivänä ei tuntunut houkuttelevalta ja mielummin suuntasimme aina askeleemme rannalle. Päätimme ottaa riskin ja tarttua naisen tarjoukseen. Meidän viimeisenä iltanamme auto tuli hakemaan hotellilta ja vei meidät ensin linnakkeelle. Matka sinne kesti noin 15 minuuttia ja ehdimme käydä myös moskeijassa ennen auringonlaskua. Kun auringonlaskut oli nähty, hyppäsimme takaisin auton kyytiin ja saimme kyydin ravintolaan. Turhaan nainen ei ollut sitä kehunut, koska puitteet olivat upeat ja ruoka hyvää. Palvelu oli vaan todella hidasta ja laskua saimme odottaa liian kauan. Ravintolasta ei tullut otettua yhtään kuvaa enkä ollut laittanut sen nimeä ylös. Olisi ollut nyt kiva googlata onko kyseinen paikka vielä olemassa.
Tällä reissulla tutustuimme myös toiseen lahtelaiseen pariskuntaan, joka asui samassa hotellissa ystäviemme kanssa. Kävi ilmi, että he asuvat Lahdessa aika lähellä meitä ja olemme jälkikäteen nauraneet monta kertaa, että piti sitten lähteä Turkkiin asti tutustumaan. Heidän kanssaan teimme myös Siden reissun ja toivottavasti matkoja tulee vielä ajan myötä lisääkin.
Alanya tarjosi vuonna 2011 perusvarmaa aurinkolomaa. Kaupunki oli siisti, ihmiset ystävällisiä ja meillä oli oikein hauska lomareissu. Maan turvallisuustilanne on sen jälkeen horjunut ja vaikka iskut eivät ole kohdistuneet rantalomakohteisiin, moni jättää terrori-iskujen pelossa menemättä Turkkiin. Ulkoministeriön matkustustiedotteessa kerrotaan maan turvallisuustilanteen olevan edelleen epävakaa ja sinne matkustavia kehoitetaan noudattamaan erityistä varovaisuutta. Levottomuuksia saattaa esiintyä varsinkin Syyrian rajalla sekä isoissa kaupungeissa. Näistä varoituksista huolimatta en jättäisi Turkin matkaa väliin, jos sellainen olisi suunnitelmissa. Jokainen toki tekee omat valintansa, mutta 100 %:sti turvallista maata ei maailmassa enää olekaan. Valitettavasti.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Rentoa lomailua Turkin Sidessä
Ihmeellinen Istanbul
Päiväretki Aasian puoleiseen Istanbuliin
Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.
10 Comments
Martina
24.6.2018 at 13:49Oli pakko tulla lukemaan tämä postaus, sillä Alanya on kuulunut meidän matkakohdelistan jos ei nyt ihan hännänhuipuksi niin sinne peräpäähän jo pitkään. Kohde olisi varmasti helppo lasten kanssa jos turvallisuustilanne olisi parempi, mutta taidamme jättää jatkossakin Alanyan muille. Oli silti kiinnostavaa lukea kokemuksistasi!
Merja / Merjan matkassa
3.7.2018 at 07:23Kiitos Martina! 🙂 Alanya ei tällä hetkellä taida olla kovin suuressa suosiossa. Meidän reissumme aikoihin moni tuttava lomaili siellä mutta nyt en ole kuullut kenenkään tutun menevän sinne lomalle.
Virpi/Hätälasku
25.6.2018 at 09:31Turkki on vilahdellut omalla listallani, kun tässä arvon, että minne syksymmällä lähtisi. 😀 Tosin sillä listalla vilahtelee niin monta muutakin hienoa kohdetta, että nähtäväksi nyt jää minne päätyy jos jonnekin päätyy. 🙂 Varmasti juurikin tuo Turkin tilanne on se, joka vähän laskee pisteitä, vaikka noin se on kuten sanoit, täysin turvallista paikkaa ei maailmassa olekaan!
Merja / Merjan matkassa
3.7.2018 at 07:26Turkissa on vielä syksylläkin tosi kivat kelit, joten sen puolesta sitä voi suositella. Toki niitä muitakin hyviä kohteita löytyy tuolle ajankohdalle.
Jenna / Enemmän kuin äiti
26.6.2018 at 13:22Olen myös ollut Alanyassa viikon rantalomalla joskus teini-ikäisenä ja sittemmin käytiin miehen kanssa rantalomalla Sidessä, josta itsekin postauksessa mainitsit. Tehtiin sieltä päiväretki Antalyaan ja se olikin oikein kiva suurempi kaupunki. Silloin otti päähän, ettei hotellimme ollut Antalyassa vaan Sidessä.
Tuosta monen vuoden takaisesta Alanyan reissusta on jäänyt hyvät muistot, sillä se on ollut mun kaikkien aikojen ensimmäinen etelänmatka – sitä ennen olin käynyt vain Tukholmassa. Muistan miten haltioissani olin, kun pääsin niin kauas kotoa eksoottiseen paikkaan. Samaan aikaan olin hieman pettynyt, kun kuvat netissä ei täysin vastannutkaan todellisuutta. Jälkikäteen vasta ymmärsin kuinka turistirysä se olikaan, mutta kai se on osa rennon rantalomailun tarkoitusta.
Oon haaveillut Kappadokiasta, mutta tuskin tullaan matkustamaan Turkkiin lähiaikoina. Seuraava rantaloma suuntautuu Kroatiaan 🙂
Merja / Merjan matkassa
3.7.2018 at 07:29Oi, Kroatia kuulostaa hyvältä. Kappadokia houkuttelee minuakin ja kuulemma sen reissun voisi tehdä viikonlopun aikana. Kiva kuulla sinun Turkin kokemuksista.
Anna
26.6.2018 at 13:25Tämän perusteella en ihan heti kyllä lähtisi Alanyaan. Turkkilaiset osaavat kyllä myydä ja viihdyttää. Itse en oikein innostu tuollaisesta meiningistä.
Merja / Merjan matkassa
3.7.2018 at 07:31Turkki jakaa mielipiteitä; toiset tykkää hulluna ja toiset eivät halua sinne ollenkaan. Onneksi maailmassa maita riittää ja vaihtoehtoja 🙂
matkalla
26.6.2018 at 22:10Turkki ei, ainakaan rantalomakohteet ei ole listallani. Johtuuko juuri siitä, mitä olen kuullut, mistä sinäkin kirjoitat, kuullut muiden kertovan. Kerran on turkissa oltu. Sidessä käytiin omatoimisesti. Paikka muuten upea mutta kaikki tyrkyttäjät eivät. Turkkiin olen kyllä haikaillut mutta Istanbuliin ja Kappadokiaan.
Merja / Merjan matkassa
3.7.2018 at 07:34Turkkilaisten kaupankäynti tyyli tuntuu meistä suomalaisista vieraalle enkä itsekään siitä tykkää. Istanbul on ihana, siitä tykkään tosi paljon. Kappadokia kiinnostaisi minuakin. Se tuntuu niin maagiselta paikalta.