Eremitaasi – tsaarien ajan loistoa Pietarissa

Olen ensimmäisen kerran kuullut Eremitaasista kun olin alle kouluikäinen. Sukulaisperhe kävi usein Venäjällä ja he kertoivat meillä kyläillessään reissukuulumisia sekä näyttivät paperisia valokuvia. Lapsena en ollut niinkään kiinnostunut Eremitaasista, tuskin kunnolla tiesin mikä se oli, mutta kuvissa se näytti hienolta. Kun maaliskuun alussa teimme ystäväpariskunnan kanssa viikonloppureissun Pietariin, oli Eremitaasi ensimmäisenä nähtävyyksien listalla.

Mikä Eremitaasi?

Eremitaasi on yksi maailman kuuluisimmista museoista. Se sijaitsee Nevski prospektin päässä, Nevajoen rannalla. Valtavat taidekokoelmat on sijoitettu upeisiin rakennuksiin, joista vaikuttavin on barokkityylinen Talvipalatsi. Eremitaasi pitää sisällään Talvipalatsin lisäksi neljä muuta rakennusta. Eremitaasin kokoelmiin kuuluu kaiken kaikkiaan yli kolme miljoonaa teosta. Vain pieni osa niistä on esillä.

Eremitaasin valtavista kokoelmista saadaan kiittää Katariina Suurta, joka osti vuosina 1764-1774 Länsi-Euroopan parhaita taidekokoelmia. Määrät eivät olleet pieniä; maalauksia yli 2500, piirustuksia 10 000 sekä jalokiviä 10 000. Näiden lisäksi myös suunnattomasti hopeaa ja posliinia. Yksikään Katariina Suuren seuraajista ei yltänyt samaan.

Liput Eremitaasiin

Hotellilta oli noin viiden minuutin kävelymatka Eremitaasille. Suuntasimme askeleet sinne heti lauantaiaamuna. Yli-innokkaina olimme kuitenkin liian aikaisin paikalla, koska se avatui vasta 10.30. Teimme puolen tunnin kävelykierroksen Eremitaasin ympärillä ja kellon viisareiden lähestyessä puolta, menimme etsimään lipunmyyntiä. Sisään kiemurteli jo jono ja yritimme selvittää mistä voisimme ostaa pääsyliput. Ulkopuolella oli automaatteja, mutta emme olisi halunneet niitä käyttää. Kysyimme sitten henkilökuntaan kuuluvalta mieheltä neuvoa mutta hänkin viittoi automaattien suuntaan. Lippujen ostaminen onnistui lopulta suht helposti automaatista ja maksoimme niistä 600 ruplaa / henkilö (n. 10 €). Kun kävelimme lippujen kanssa sisälle, huomasimme että siellä olisi ollut lipunmyyntipiste. Huomioitavaa on, että opiskelijat pääsevät ilmaiseksi sisään. Mukaan kannattaa varata opiskelijakortti.

Eremitaasi on niin valtava, että sen kokoelmiin tutustuminen ei onnistu yhdessä eikä kahdessakaan päivässä. Ystäväperheen mies oli meistä ainoa, joka oli käynyt siellä aiemmin, mutta hänkin oli nähnyt vain murto-osan. Kokoelmiin tutustumista helpottaa, että ne on järjestelty maittain ja aikakausittain. Lippukassan luota kannattaa ottaa mukaan ilmainen kartta, joka helpottaa suunnistamista.

Me aloitimme tutustumisen Talvipalatsista. Se rakennettiin keisarinna Elisabethille talviasunnoksi 1750-luvulla. Rakennus on pysynyt ulkopäin katsottuna melko samanlaiselta, mutta 1837 sattuneen tulipalon jälkeen sisätilat rakennettiin suurelta osin uudestaan. Aleksanteri II murhan jälkeen tsaariperhe muutti palatsista pois. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin osaa tiloista käytettiin sotilassairaalana ja sen jälkeen hallinnollisina tiloina.

Talvipalatsin pohjakerroksesta löytyy antiikin taiteen kokoelma. Jätimme sen väliin ja siirryimme suoraan toiseen kerrokseen Jordanin portaikon kautta. Italialainen arkkitehti Bartolomeo Rastrelli suunnitteli Jordanin portaikon vuonna 1762. Alunperin sitä kutsuttiin Suurlähettiläiden portaikoksi, koska suurlähettiläät käyttivät sitä tullessaan tapaamaan tsaaria. Nykyisen nimensä se sai, kun tsaariperhe laskeutui sitä pitkin Nevalle seuraamaan loppiaisena pidettyä kasteseremoniaa, jolla muistettiin Jeesuksen kastetta Jordanissa.

Toisessa kerroksesta löytyvät valtiosalit, tanssisalit ja tsaariperheen yksityistilat. Siellä on esillä myös suurin osa museon laajasta taidekokoelmasta. Huoneet ovat toinen toistaan hienompia ja ihmettelimme niitä silmät selällään. Välillä piti pysähtyä ihastelemaan pää kenossa kattomaalauksia.

Kolmannessa kerroksessa on näytillä 1800- ja 1900-lukujen taidetta. Joukossa on töitä muun muassa Monetilta, Renoirilta, Matisselta sekä Picassolta. Yksi huone on omistettu kokonaan venäläiselle taiteelle. Kolmas kerros jäi myös suurimmaksi osaksi näkemättä, kun keskityimme toisen kerroksen huoneiden ja taiteen ihasteluun.

Maaliskuinen lauantaiaamu oli oikein sopiva ajankohta vierailla Eremitaasissa. Turisteja oli toki muitakin kuin me, mutta huoneissa oli sopivan väljää eikä tarvinnut kauaa odotella valokuvausvuoroa. Yritimme myös kulkea eri reittejä kuin isommat ryhmät, jolloin he eivät olleet meidän edessä.

Eremitaasi on valtavan kokoinen ja sen tutkimiseen pitää varata aikaa. Jos haluaa nähdä tietyn huoneen tai maalauksen, niin kannattaa selvittää etukäteen mistä se löytyy. Eremitaasin verkkosivulta löytyy pohjakartta, jonka avulla voi suunnitella käynnin.

Valtavan kokonsa lisäksi Eremitaasi on todella sokkeloinen ja opasteita on huonosti. Kartan avulla pysyimme jotenkin kärryillä, missä mennään mutta aika nopeasti meinasi eksyä siitäkin huolimatta. Eremitaasissa oli valvojina venäläisiä vanhempia naisia ja heitä oli ainakin yksi jokaista huonetta kohden. Heiltä olisi voinut kysyä myös neuvoa, en tosin tiedä millä tasolla naisten englanninkielen taito oli.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Allegrolla Pietariin
Koristeellinen verikirkko Pietarissa
Vaikuttava Iisakinkirkko Pietarissa

Oletko sinä käynyt Eremitaasissa? Mitä pidit?

Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.